Kitka, Kuusinki ja Oulanka - Kuusamon taimenjoet

Taimenen matka synnyinsijoilta kasvupaikoille ja takaisin

Taimenet nousevat Kuusamon jokiin Venäjän puolelta Paana- ja Pääjärvestä. Taimenet syntyvät Suomen puoleisilla jokialueilla, viettävät 3–5 ensimmäistä elinvuottaan joessa ja laskeutuvat sen jälkeen Venäjälle suuriin järviin varttumaan. Osa taimenista jää Paanajärveen pääosan vaeltaessa aina Pääjärveen saakka.

Takaisin Suomen puolelle kalat palaavat vartuttuaan vähintään lähes kahden kilon painoisiksi. Nousun tarkoituksena on suvun jatkaminen eli kalat saapuvat kutemaan synnyinseuduilleen.

Jokeen noustuaan taimenet eivät syö mitään. Tämä erityispiirre yhdessä kalojen poikkeuksellisen suuren koon kanssa tekee Paanajärven taimenesta maassamme ainutlaatuisen. Paanajärven taimen on vaikea ja oikullinen pyydettävä ja niiden käyttäytymisessä on samankaltaisuuksia merilohen kanssa.

Kuva: Kuusamon kalastusmatkailuhanke 

Jyrävän putous Kitkajoella.

Kitkajoki

Kitkajoen suurtaimenet ja saapasvarren mittaiset harjukset ovat yllättäneet monet kalastajat. Suurilla taimenilla on toki ollut tärkeä osansa joen maineen kasvattamisessa, mutta vieläkin suurempi merkitys on jokea ympäröivillä ainutlaatuisilla maisemilla. Joki virtaa Kuusamon komeimpien mäntykankaiden ympäröimässä syvässä kanjonissa. Jyrkät kalliorinteet kohoavat monin paikoin kymmenien metrien korkeuteen kirkasvetisen virran ylle.

Jylhimmillään jokilaakso on Jyrävän ja Harrisuvannon välisellä osuudella. Joen suosioon päässyt kalastaja voi hakea taimenen silloin, toisen tällöin ja täyttää siinä sivussa korinsa kookkailla harjuksilla, mutta useimmille kalastajille joki on vaikea. Taimenen ottipaikat pitää tuntea tarkasti eikä harjustakaan löydy joka montusta.

Kalastuksen ja jokivarressa liikkumisen vaikeus tekevät kalastajasta nöyrän Kitkan ystävän. Kalastajien mielestä joki on yksi maamme vaikeimmin kalastettavia. Joki soveltuu parhaiten retkeilystä ja reippaasta liikunnasta pitäville kalastajille. Kesä kesän jälkeen kaikkein suurimmat taimenet saadaan juuri Kitkasta.

Kuva: Kuusamon kalastusmatkailuhanke 

Pintaperhokalastusta Kuusinkijoella.

Kuusinkijoki

Kuusinki on Kuusamon kolmesta suurtaimenjoesta kooltaan ja vesimäärältään pienin, mutta ei missään nimessä vähäisin. Kuusingin taimen on villi ja vapaa, uskomaton taistelija siiman päässä ja niin ovela, ettei sen koukuttaminen ole koskaan helppoa. Tai sitten on. Joka tapauksessa taimen on saaliskalana Kuusingilla tavoitelluin ja kehukalan saaminen on aina juhlahetki.

Kuusinkijoen rantamaisema yläjuoksulla on pääosin avarahkoa, joskin paikoin hieman pusikkoista rantaniittyä. Kiukaankorvan seudulla ja alapuolella joki puristuu muutaman kilometrin matkalla parikymmenmetristen kallioseinämien väliin rauhoittuakseen taas keskijuoksulla rauhalliseksi rantaniittyjen maisemaksi.

Kuva: Kuusamon kalastusmatkailuhanke 

Maisemaa Kuusinkijoen alaosalta.

Joen viimeisellä kolmanneksella, hetkeä ennen kuin joki painuu Venäjän rajan taa, Sipinkosken kieppeillä, kalliot alkavat taas kiivetä ylemmäksi heti jokirannasta - täältä alkaa maisemallisesti koko joen jyhkein osa. Kuusinkijoelle pääsee kalaan helposti, metsäautotiet risteilevät joen molemmilla rannoilla, eikä kävelyä autolta jokirantaan ole pahimmillaankaan kuin muutama sata metriä.

Kuusinkijoki on kalamiesten ja retkeilijöiden tarkoituksiin rakennettujen palveluiden osalta myös kerrassaan erinomainen. Huollettuja leiri- ja tulipaikkoja polttopuineen ja käymälöineen löytyy tasaisesti joen varrelta useita. Kuusingin palveluihin kuuluu myös viihtyisä leirintäalue, joka löytyy joen keskivaiheilta, Paljakantien varresta.

Kuva: Kuusamon kalastusmatkailuhanke 

Harjus nappasi perhoon Kuusingilla.

Oulankajoki

Oulankajoelta löytyvät Kuusamon parhaimmat hiekkarannat leveällä ja hitaasti virtaavalla jokialueella. Joki virtaa keskellä maamme kauneinta erämaata, mutta silti kohtalaisen hyvien kulkuyhteyksien päässä. Suuruudestaan ja kauneudestaan huolimatta joki on säilynyt rauhallisempana kuin kaksi kalamiesten paremmin tuntemaa sivujokeansa eli Kitka ja Kuusinki.

Maamme tunnetuin patikkareitti Karhunkierros kulkee pitkiä matkoja Oulanka- ja Kitkajokea seuraillen. Matkan varrella on myös monta hyvää erämaalampea. Kalastusvälineet kannattaa ottaa mukaan aina kun suunnistaa Karhunkierrokselle.

Oulankajoen maisemat soveltuvat erinomaisesti myös kanootilla melomiseen. Kiutakönkään alapuolelta eteenpäin joessa ole yhtään vaarallista tai vaikeata koskea. Meloessa on myös helppo kuljettaa virveliä tai perhovapaa mukana. Nivapaikoissa on helppo meloa hetkeksi rantaan ja kokeilla kalaonneaan. Erityisesti harjuksen pintaperhokalastukseen Oulankajoki tarjoaa upeat puitteet.

Kuva: Kuusamon kalastusmatkailuhanke 

Kanootilla kalalla Oulankajoella.