Teno - Euroopan tuottoisin lohijoki

Kuva: Lentokuva Vallas 

Alakönkäältä ja sen alapuolisilta särkiltä perhokalastaja voi tavoittaa suurlohen.

Teno sijaitsee subarktisella alueella korkeiden tuntureiden ympäröimässä jokilaaksossa. Suurella virralla lohta kalastetaan sekä rannalta että veneestä. Sulavalinjaisia Tenon veneitä, joita on kevyt soutaa kovassa virrassa, voi vuokrata alueen matkailuyrittäjiltä.

Koko Suomen ja Norjan yhteinen jokiosuus on yhtä lupa-aluetta. Perho- ja venekalastusta voi harjoittaa koko alueella lukuun ottamatta niiden sivujokien suita, joihin lohi nousee. Lusikoilla ja vaapuilla heittokalastukseen tarkoitetut lupa-alueet ovat Alakönkään ja Yläkönkään koskien tuntumassa ja Inarijoella Matinkönkäästä ylöspäin.

Kuva: Veli-Pekka Räty 

Pahtavaaran Kynsiniva on eräs Tenojoen lukuisista ottipaikoista.

Suurlohta soutamaan

Veneellä pystyy kalastamaan koko joen leveydeltä. Valtaosa isoista lohista saadaankin soutamalla perhoja, vaappuja ja lusikoita. Ottipaikkoja ovat suvannot, syvänteet ja virtapaikat, joissa lohi pysähtyy tai kulkee niitä pitkin ylös joen latvoja kohti. Venekalastus aloitetaan perinteisiltä lähtöpaikoilta saapumisjärjestyksessä jättämällä reilu väli edellä soutavaan.

Korkean veden aikaan lohi nousee läheltä rantaa heikommassa virrassa, kun taas matalan veden aikaan soudetaan enemmän keskivirrassa uittaen vieheitä kuoppien kohdalle.

Alkukaudesta korkean veden aikaan lohenkalastukseen käytetään pääasiassa vaappuja. Kirkkaat ja vaaleat värit pelaavat alkukaudesta. Loppukaudesta tummat värit, musta, ruskea ja tummanpunainen, ovat toimivia.

Helposti pohjaan takertuvan lusikkauistimen soutaminen vaatii taitoa, mutta se voi myös antaa elämän parhaan tärpin.

Perhosesonki koittaa juhannuksena

Paras lohisesonki alkaa kesäkuun puolivälin jälkeen, kun veden pinta on laskenut kevättulvan jäljiltä. Alkukaudesta käytetään isompia perhoja, matalan ja lämpimän veden aikaan isoja lohia saadaan hyvinkin pienillä, 8–10 kolmihaarakoukun perhoilla.

Kuva: Jari Tuiskunen 

Lohi alkaa olla kypsä koukattavaksi Ala-Tenon Sirmassa.

Atlantin lohen päävirta

Tenon lohisaalis vaihtelee vuosittain 70–250 tonnin välillä ja on 15–20 % kaikkien Euroopan jokien lohisaaliista. Yleisin saalis on 1–2 kilon painoinen yhden merivuoden lohi eli "titti". Parhaina vuosina kymppikiloiset kolmen merivuoden kalat muodostavat pääosan kilomääräisestä saaliista. Erityisen tunnettu Teno on jokaisen kalastajan unelmista, yli 20-kiloisista suurlohista, joita saadaan täältä enemmän kuin maailman muista lohijoista yhteensä.

Tenon ja sen sivujokien lohikannan rakenne on monimutkainen, ja se koostuu useista geneettisesti erilaisista osakannoista.

Kuva: Matti Kettunen 

Perinteisiltä aloituspaikoilta lähdetään soutamaan saapumisjärjestyksessä.

Harjus lohta varmempi saalis

Teno on hyvä kohde harjuksen kalastukseen. Kookkaita harjuksia esiintyy koko joen mitalla. Tyypillinen saaliskala on noin 0,5-kiloa ja suurimmat yksilöt ovat 50-senttisiä ja toistakiloisia.

Siikoja tavoittaa suvantoalueilta pienillä perhoilla tyynellä kelillä. Meritaimenia saadaan saaliiksi kalastuskauden alussa kesäkuussa ja aivan lopussa elokuussa. Kyttyräselkälohi on satunnaisempi saalis.

Teno on vanhaa saamelaiskulttuurialuetta, missä kalastusta on harjoitettu luontaiselinkeinona vuosituhansien ajan. Paikallisväestö pyytää edelleen lohta padoilla ja muilla perinnepyydyksillä. Jokilaaksoon saapuva voi aistia kaikuja ikiaikaisesta lohenkalastuskulttuurista.