Tornionjoki on lähes luonnontilainen iso virta Suomen ja Ruotsin rajalla. Tornionjoki on Euroopan suurin vapaasti virtaava lohijoki ja viime vuosina saaliit ovat kääntyneet jyrkkään nousuun. Se on perinteinen kulkuväylä Lapin perukoille ja jokivarressa puhutaankin usein vain Väylästä.
Parhaaseen lohen nousun aikaan suosituimmilla koskilla on ruuhkaa. Halutessaan Tornionjoella voi kuitenkin kalastaa rauhassa. Kolarista ylöspäin joki jatkuu Muonionjokena, jonka latvat ulottuvat Käsivarren erämaan sydämeen aina Lätäsenon ja Rommaenon latvoille. Siellä sijaitsevat maailmanluokan suurharjusalueet.
Tornionjoella lohen soudussa käytetään pääasiassa vaappuja. Koskialueilla ja vesistön latvoilla kalastetaan heitto- ja perhokalastusvälinein.
Vaappu veneen perään
Tornionjoen tunnetuimpia koskia ovat alavirrasta lukien Kukkolankoski, Matkakoski ja Vuennonkoski. Ylemmäs mentäessä tulevat Korpikoski, Lampassuvanto, Kirakka ja Lappea. Pitkin jokivartta on kymmeniä oivallisia koskia ja suvantoja, joissa räikkää voi päräyttää iso lohi.
Tornionjoella kalastetaan lohta ja meritaimenta vaappua soutamalla. Rannaltakin pääsee kalaan ja koskialueilla kalastetaan myös perhoilla. Parhaiten huippupaikat pystyy kuitenkin kalastamaan veneellä. Tornionjoen varrelta löytyy lukuisia lohivaappujen valmistajia ja paikalliset kalastajat soutavat paljon omatekoisia vieheitä.
Kuva: Markku Myllylä
Lohen soutu on pääkalastusmuoto Väylällä.
Suosituimmat soutualueet keskittyvät Pelloon ja Kolariin. Tarjolla on kattavasti veneitä ja kalastusopas- ja majoituspalveluja.
Tornionjoki on Itämeren tärkein lohijoki, jonka Suomen puolen lohisaalis oli 57 tonnia vuonna 2008, eli 2,5-kertainen edellisvuoteen verrattuna. Saalismäärien voitiin odottaa nousevan edelleen, koska Itämeren ajoverkkopyynti päättyi vuoden 2008 alussa. Vuonna 2012 lohisaalis nousikin jyrkästi ja oli 122 tonnia (15 000 lohta). Vuonna 2014 saavutettiin saalishuippu: Tornionjoen kokonaissaalis oli 147 tonnia, josta Suomen puolelta kalastettiin 124 tonnia.
Tornionjoen lohi kasvaa isoksi, sen keskikoko on noin 6–8 kiloa. Suurimmat lohet ovat yli 15-kiloisia.
Kuva: Jari Salonen
14,5-kilon kojamo iski vaappuun Pellon alapuolella.
Jättiharjusta pitkin jokivartta
Vaikka Tornionjoki tunnetaan isoista lohista, se on myös huippuluokan harjusjoki. Joen yläosalta, Könkämäenolta, Rommaenolta ja Lätäsenolta saadaan vuosittain Suomen suurimmat, noin kahden kilon painoiset harjukset. Kilon harjukset ovat täällä yleisiä. Kookasta harjusta esiintyy koko joen matkalla.
Harjusta kalastetaan myös talvella. Mietovirtaiset suvannot eli lompolot ovat harjusten suosimaa talvialuetta.
Parikiloinen meritaimenkin voi yllättää kalastajan Väylällä. Tornionjoen villi meritaimen on uhanalainen. Vuotuinen saalis on noin 2 tonnia, ja siitä suurin osa saadaan Tornionjoen alajuoksulta.
Kuva: Jari Salonen
Hyvät harjuspaikat sijoittuvat Tunturilapissa puurajaan.
Tunturista metsien keskelle
Tornionjoen latvavedet virtailevat avarissa tunturimaisemissa tiettömien taipaleiden takana. Näille hyville harjusalueille pääsee kesäaikaan vain muutaman päivän kävelyllä tai lentäen.
Alaosiltaan joki kulkee metsien keskellä leveänä ja vuolaana. Joki virtaa pitkät matkat mietoina suvantoina ja nivoina seudun kylien halki muuttuen paikoin ärjyväksi koskeksi.
Kesäaikaan sääskiä esiintyy jokivarressa hetkittäin erittäin runsaasti. Muutama pullo hyttyssuihketta pitää siis kuulua kalaretken varusteisiin.
Tornionjoelle pääsee kalastamaan lohta yhdellä kattavalla kalastusluvalla. Lupa on edullinen ja Tornionjoki lienee maailman halvin lohijoki.
Kuva: Lentokuva Vallas
Vuoennonkoski Tornionjoen alaosassa on alkukauden kalapaikka.
Suomi
