Kivijärvi - kivikkoja, syvänteitä ja kalapenkkoja

Nimeään järvi ei ole saanut sattumalta, sillä kivisyys lyö vahvan leimansa rantamaisemiin. Myös vedessä kivenlohkareita riittää, joten erityisesti rantojen tuntumassa veneiltäessä pitää olla varovainen. Sen sijaan selillä on tilaa ja syvyyttä huolettomaankin vesillä liikkumiseen.

Vaihtelevia pohjan muotoja

Syvyyssuhteiltaan Kivijärvi on vaihteleva ja mielenkiintoinen. Matalikoilla putoavat montut, syvän keskellä kohoavat patit, vedenalaiset harjanteet ja niemekkeet eivät kalastajalta kesken lopu. Lintuselällä järven syvin kuoppa sukeltaa 43 metriin keskisyvyyden liikkuessa 10 metrin tuntumassa.

Nykyisin Kivijärvi tunnetaan etenkin vahvasta kuhakannastaan. Paikallisissa uistelukisoissa kuha on ollut monesti jopa haukea yleisempi saaliskala, lohensukuisista puhumattakaan. Suuryksilöt eivät ole tavallisia, mutta kilon parin kaloja uistelijan vaappu tavoittaa suhteellisen helposti pakkojen rinteiltä ja syvän veden päältä.

Kuva: Ismo Kolari 

Polveilevat lahtivedet ja selkäveteen pistävät saarien ja niemien kärjet mäntymetsineen kuuluvat Kivijärven maisemaan.

Kuhia esiintyy varsinkin järven kapeassa ja tummavetisemmässä pohjoisosassa, eikä haukikaan ole täällä harvinainen vaapunpurija. Vetouistelun ohella kuhia ja toki ahveniakin kannattaa kokeilla jigittelemällä, kokeilemisen arvoisia patteja ja penkkoja keksii helposti. Veneen saa vesille vaikkapa Kinnulan venesatamasta.

Parhaat mahdollisuudet punalihaiseen saaliiseen tarjoutuvat Kivijärven eteläisemmillä selkävesillä, jonne veneen saa laskettua muun muassa Kannonkosken tai Kivijärven kuntakeskusten luona olevilta laskuluiskilta. Saaliina etenkin järvitaimen, mutta myös järvilohta ja kirjolohta on reitille istutettu. Samalta reitiltä hieman alempaa löytyvät taimenistaan kuuluisat Hilmon-, Huopanan- ja Keihärinkoski.

Kuva: Ismo Kolari 

Kivijärven kirkonkylän venesatamassa on löytyy luiska veneen laskua varten.