Saaristomeri - Euroopan laajin ja maailman kaunein
Kuva: Sakari Aarnio
Rymättylän vedet ovat ahvenen valtakuntaa.
Itämerellä Ahvenanmaan ja Manner-Suomen väliin jäävä Saaristomeri on Euroopan suurin ja yksi maailman laajimpia saaristokokonaisuuksia. Syystäkin aluetta kutsutaan maailman kauneimmaksi saaristoksi. Voit rantautua veneellä autiolle saarelle ja kalastaa omassa rauhassa. Saaristomereltä jokainen voi löytää oman salaisen kalapaikkansa.
Saaristomeri on monipuolisuudessaan verrattoman hyvää kalastusaluetta; aavaa ulappaa, pienipiirteistä saaristoa ja karikoita, syvää vettä ja matalia lahtia. Tunnettuja kalapaikkoja ovat Särkisalo, Paraisten alue, Turun vedet, Kustavi ja Uudenkaupungin saaristo.
Suurhauen kotivesi
Vapakalastajalle saariston ykköslaji on hauki. Sitä tavataan aivan ulointa saaristoa lukuun ottamatta kaikkialla, ja haukikannat ovat hyvät. Täällä on mahdollisuus myös todellisiin suurhaukiin. Monikiloiset kalat ovat tavallisia, eikä kymmenen kilon rajan rikkominenkaan ole mahdotonta.
Pilkillä haukea voi tavoitella talviaikaan lahtien suilta. Pilkkisesonki on parhaimmillaan ensijäiden ja kevään viimeisten jäiden aikaan. Jäiden lähdettyä hauet vetäytyvät kutupaikoille kaislikkolahtiin.
Hauki voi iskeä tällä vieheeseen lähes missä tahansa. Karikoiden laidat, rakkoleväalueet ja kaislikkolahdet ovat varmimpia pyyntipaikkoja. Ulompien saarten ja luotojen kupeessa liikkuu ajoittain ns. silakkahaukia, jotka voivat olla suuria.
Saaristomeri on Euroopan laajin ja eräs maailman suurimmista saaristokokonaisuuksista. Monille vapakalastajille ykköslaji alueella on hauki.
Ahventa, kuhaa, meritaimenta…
Saaristomeri on koko Suomen mittakaavassa parhaita ahvenalueita. 300–500 gramman ahvenet ovat tavallisia, kilon kalojakin esiintyy.
Kuha viihtyy Saaristomeren sameissa rannikkovesissä. Jigikalastajien, uistelijoiden ja pilkkijöiden kuhasaaliit ovat erinomaisia. Tavallinen saaliskuha on alle kilon painoinen, mutta parhailla paikoilla on mahdollisuus jopa monikiloiseen kuhaan.
Keväällä jäiden lähdön jälkeen mielenkiintoinen pyyntimuoto on siian onginta saariston salmista ja hiekkapohjilta.
Meritaimenta tavoitellaan keväisin ja syksyisin lähinnä ulkosaaristosta heittokalastamalla ja vetouistelemalla.
Kuva: Jari Tuiskunen
Dragsfjärdissä on monimuotoiset ja kalarikkaat vedet.
Silakkaa pyydetään alkukesällä ja loppusyksyllä kapeista salmipaikoista ja silloilta. Suosittuja paikkoja ovat mm. Ukko-Pekan silta Naantalissa ja lomakeskuksen laituri Paraisilla.
Luonnon ääriolot vieretysten
Saaristomeri on jokaisen vesiluonnosta nauttivan unelmapaikka. Luonnon ääriolot kohtaavat täällä. Karut ja kallioiset luodot vaihtuvat nopeasti reheviin lehtoihin ja rantamaisemiin. Vehreät saarnimetsiköt ovat alueelle tunnusomaisia. Parhaimmillaan saarten kesäinen kukkaloisto on huikeaa. Ulkosaaristoon mentäessä maisema muuttuu karummaksi.
Kuva: Arto Kojo
Iniö.
Saaristomeren suurimmat saaret ovat Ahvenanmaan pääsaari, Kemiö ja Rymättylän Otava. Pikku luotoja on mittaamaton määrä.
Makean veden kalat merellä
Maisemat ja luonnon monipuolisuus tekevät kalamatkasta elämyksen. Alueella on runsas linnusto ja harmaahylkeet saattavat näyttäytyä kalastajalle. Saaristomeren kansallispuistossa on vanhoja perinnemaisemia ja kalastajakyliä.
Kuva: Lentokuva Vallas
Nauvon saaristoa.
Saaristomeren vedenlaatu vaihtelee. Turun edusta ja mantereeseen työntyvät suuret lahdet ovat reheviä, ulkosaaristossa vedenlaatu on parempi. Vesi on vähäsuolaista (5–6 promillea) murtovettä, ja siksi alueella esiintyy makean veden kaloja. Saaristomeri on matala ja rannikkovedet ovat yleensä alle 10 metriä syviä.
Jääaika kestää noin kolme kuukautta. Joinakin talvina alue on pysynyt sulana koko talvikauden. Matkailuyrityksiä on runsaasti ja kalaretken lomassa voi poiketa lounaalle viehättävään rantaravintolaan.
Kuva: Jari Tuiskunen
Velkua on hyvää pilkkiseutua. Lauhoina talvina alueen virtaaviin salmiin ei tule kunnon jäitä.
Suomi
