Inarijärvi - pohjoisen karu lohikalajärvi

Näin kuuluu eräs matkakertomus Inarijärveltä, joka on Lapin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi. Kalastajalle se tarjoaa ainutlaatuisen erämaisen ympäristön, puhtaat vedet ja komeita kaloja.

Inari on ainutlaatuinen järvi Euroopassa, harvassa paikassa voi kalastaa niin rauhassa kuin täällä. Inarin selillä voi kulkea päiväkaupalla ihastelemassa koskematonta luontoa tapaamatta muita ihmisiä. Muutamaa kylää ja autiotupaa lukuun ottamatta rannat ovat rakentamatta.

Villiä taimenta

Inarijärvi on Suomen ykkönen taimenen kalastukseen. Taimensaalis on ollut viime vuosina 45 tonnia. Taimenen normaalikoko on 1–3 kiloa, mutta uistelija voi saada täällä siiman päähän todellisia ennätysvonkaleita. Inarijärven suurimmat taimenet ovat olleet yli kymmenkiloisia. Ja mikä hienointa, taimen lisääntyy Inariin laskevissa joissa.

Kuva: Jari Salonen 

2,6-kiloinen taimen Nanguvuonon syvänteestä.

Alkukaudesta, mikä Inarilla tarkoittaa kesäkuun loppua, taimenen tavoittaa muutaman metrin vedestä lahtien suilta, matalikkojen kärjistä ja selkäsaarten salmista. Tuolloin taimenen voi tartuttaa heittämällä leirisaaren rannalta.

Vesien lämmettyä yli 10 asteen taimen liikkuu syvemmissä vesissä. Nopeasti syvenevät saarten rannat ja matalan veden keskelle pistävät syvän veden (10–30 m) alueet ovat hyviä kalastuspaikkoja.

Keskikesällä yöttömän yön aikaan kalaa voi tavoittaa myös aivan pinnasta tai muutaman metrin syvyydestä 20–40 metrin syvyysalueelta ja selkäkarien kupeesta. Isojen selkien syvät keskiosat antavat harvemmin saalista. Heinäkuun puolivälistä elokuulle osa vieheistä kannattaa upottaa 10 metriin.

Syksyllä kala tulee uudestaan matalaan veteen. Syyskelit ovat usein tuulisia ja sateisia, mutta hyvänä päivänä taimensaalis voi olla sitäkin komeampi.

Kuva: Petteri Kontila 

Kasarinselkä antaa rautua.

Rautu iskee peltiin syvästä

Inarin nieriä eli rautu on toinen upea saalislaji. Raudun tavallinen koko on 0,7–2 kg. Jopa usean kilon raudut – ennätyskalat kahdeksan kiloa – ovat mahdollisia. Viileän veden aikaan raudun voi saada pintavesistä. Kesällä raudut iskevät lusikkauistimiin 10–20 metrin syvyydestä.

Harmaanieriä iskee hanakasti vieheeseen 20–30 metrin vedestä tai joskus aivan matalasta.

Harjusta lipalla karikoilta

Selkäsaarten karikkorannoilta virvelikalastaja tavoittaa komean harjuksen. Kanta on vahva ja 0,5–1 kg:n harjus on Inarijärvellä yleinen. Pieni tuuli on eduksi harrin pyynnissä ja tuulenpuoleiset rannat ovat hyviä ottipaikkoja.
Hyviä harripaikkoja ovat selkien välisten saarten salmet. Heinäkuun lopulla ison harrin voi tavoittaa 2–4 metrin syvyydestä selkäsaaren poukamasta.

Kuva: Petteri Kontila 

Harjuksen tavoittaa lipalla selkäsaarten ja karikoiden rannoilta.

Siikaa perhoilla

Siikakanta on hyvä, ja perhokalastajat löytävät ne parhaiten alkukesän lämpimillä keleillä, kun siiat käyvät ruokailemassa pehmytpohjaisissa lahdissa. Hyvällä syönnillä siika ottaa myös lippaan. Pohjasiiat kasvavat jopa usean kilon painoisiksi, mutta tavalliset saaliskalat jäävät alle kilon.

Inarin syvyyksistä – varsinkin jokisuista – vieheeseen voi ottaa myös hauki, mutta se on näissä kylmissä vesissä varsin vähälukuinen laji.

Punalihaista pilkillä

Monien Lapin vesien tapaan harjukset löytyvät talviaikaan aivan rantojen tuntumasta ja karikoiden laidoilta. Kun vesi on alhaalla, hyvä pyyntisyvyys on 1–2 metriä. Vapun aikoihin vesi alkaa nousta, ja silloin ison harrin voi saada kivien väleihin muodostuvista pesistä alle puolen metrin vedestä.

Taimenkin voi iskeä pilkkiin kesken harrin pyynnin. Talvinen raudun pilkintä on Inarilla haasteellinen laji; pilkit pitää uittaa 10–20 metrin syvyyteen.

Kuva: Risto Jussila 

Nanguvuononselkä Inarijärven kaakkoisosassa.

Avointa ulappaa ja saaristoa

Inarijärven suurimmat selkävedet ovat Kasariselkä, Vasikkaselkä, Sammakkoselkä ja Ukonselkä. Kasari on yli 30 kilometriä pitkä eikä vastaranta erotu.

Inari on vajoamajärvi ja vettä riittää myös syvyyssuunnassa. Pohjan muoto on hyvin vaihteleva. Laaja-alaiset saaristot, karikot ja lahtialueet sekä ulapan syvät haudat kuuluvat maisemaan.

Kalliojyrkänteet ja lähivaarat kohoavat kymmeniä metrejä suoraan veden pinnasta, mutta niiden vastapainoksi on myös sileitä rantakallioita ja hietikkoja. Kelohonkaiset kalliosaaret ovat Inarin tunnusmerkkejä. Ihmisikä ei riitä kaikkien Inarin kalapaikkojen kokeilemiseen.

Joensuunselkä Veskoniemen edustalla on varmimpia ahvenen pilkkialueita.

Kuva: Markku Myllylä 

Tyyni Inarin ulappa rauhoittaa mielen.

Juomavettä ei tarvitse kantaa

Inarijärven vedenlaatu on erinomainen. Vesi on kesälläkin kylmää, yleensä lämpötila jää selkävesillä alle 15 asteen. Vesi on kirkasta ja juomakelpoista. Näkösyvyys Pohjois-Inarilla on 9 metriä.

Tamperelaiset luulevat Näsijärven Paarlahtea Suomen ainoaksi vuonoksi. Täältä löytyvät kuitenkin ihan oikeasti Suomen pisimmät vuonot. Nanguvuono, Kaikunuora, Surnuvuono ja Suolisvuono ovat pitkiä, kapeita ja syviä ja järven muiden osien tapaan kalaisia.

Erämaisen luonteensa vuoksi Inarille lähtijän pitää kunnioittaa luonnonoloja. Tuuli nousee toisinaan arvaamattoman nopeasti, ja lähes merellisissä oloissa se saa vaaralliset mittasuhteet. Erämaassa apu on kaukana.

Majoituspaikkoja on Inarissa ja muissa järven lähikylissä. Inarijärven kalaretkellä majoitutaan usein teltoissa tai autiotuvissa. Järvellä on myös kaksi varaustupaa.