Höytiäinen - järvenlaskun ulappa
Kuva: Lomakeskus Huhmari Taimen on aktiivinen auringon nousun ja laskun aikaan.
"Korkeat männyt huojuivat, heittivät yksi toisensa jälkeen kuperkeikkaa ja putosivat hirveällä rysäyksellä alas virtaan; seudun lukuisat käärmeet pakenivat kauhistuneina pois tältä epävarmalta seudulta ja maa vavahteli, vesi kuohui ja katkeavien puiden ryske kuului jatkuvasti."Näin kuvaa lääninagronomi A. Th. Europaeus Höytiäisen purkautumista alapuoliseen Saimaan Pyhäselkään vuonna 1859. Käsistä ryöstäytyneen järvenlaskuoperaation seurauksena järven pinta laski parissa viikossa 7,5 metriä. Myöhemmin järveä laskettiin vielä pari metriä. Näin Höytiäisen pinta-ala pieneni kolmanneksen ja vesimäärä väheni alle puolen. Syvyyskartta (zoomaa lähemmäs nähdäksesi syvyydet).Haukea pohjoisosan lahtivesiltä Suomen 15. suurin järvi lainehtii Pielisen ja Saimaan järvialtaiden välissä Joensuun pohjoispuolella. Uuden viljelymaan saamiseksi tehdyn järvenlaskun myötä yksi Suomen suurimmista järvenselistä pieneni reippaasti. Operaatio ei suinkaan vienyt kaikkia vesiä ja kaloja mennessään. Höytiäinen näyttäytyykin tänä päivänä kalastuksen ja luonnon harrastajille kiinnostavana ja moni-ilmeisenä vesistönä. Höytiäisen pohjoisosassa on kolme isoa pitkulaista lahtialuetta: Rauanlahti, Ruvaslahti ja Reposelän lahtivesi. Niiden vesi on humuspitoista ja näkösyvyys enintään pari metriä. Näiltä matalilta ja reheviltä lahtivesiltä löytyy erinomaisia haukipaikkoja. Jänisselkä on hyvää haukialuetta ja ison hauen voi tavoittaa myös järven eteläosan ulappa-alueelta. Höytiäisen haukiennätys on tiettävästi 16,5 kg. Kuva: Lentokuva Vallas  Höytiäisen kalaretkelle voi yhdistää myös muita harrastuksia. Iso kuha viihtyy ulapalla Järven pohjoisosa on hyvää kuhan poikastuotantoaluetta. Kuha on levittäytynyt myös Höytiäisen eteläosan niukkaravinteiselle ja kirkasvetiselle ulappa-alueelle. Kuhakanta on hyvä ja tyypillinen saaliskala on syvän veden penkasta kesäkelillä napannut puolentoista kilon kuha. Jänisselkä, Jängännniemi, Karhusaari ja Jouhtehisen pohjoispuoli ovat esimerkkejä potentiaalisista kuhankalastuspaikoista. Suomen parhaita lohikalajärviä Järvilohi ja järvitaimen viihtyvät järven eteläosan syvännealueella eikä muutaman kilon painoinen saaliskala ole harvinaisuus. Hyviä uistelupaikkoja ovat esimerkiksi Jängänniemen kärki, Kunnanniemen varsi, Tarmanluodot ja Kontioniemen varsi. Kuva: Lomakeskus Huhmari  Aavan ulapan ja komeiden kalojen lumoa. Ison ahvenen kanta on runsastunut viime vuosina ja 300–500 gramman köriläitä tavoittaa lahtivesiltä ja etenkin selkäluotojen kupeesta 6–10 metrin vedestä kesällä jigillä. Huhmarin Porttisalmi ja Katinsalmi sekä Teerisaaren salmi ovat hyviä alkukauden ahvenkohteita. Höytiäisen pohjan muodot vaihtelevat ja hyviä kalapaikkoja on runsaasti. Lukuisat luodot ja matalikot ovat hyviä jigityspaikkoja. Madetta esiintyy koko järven alueella. Made on keskimäärin aika pientä. Pohjoisosan lahtivedet tarjoavat upeat puitteet lahnan ja muiden särkikalojen ongintaan. Kuva: Jari Matikainen  Höytiäisen pohjoisosan matalat lahtivedet kuhisevat haukea. Rauanlahden Selkäsalmi. Järviharjusta ja tuppisiikoja Kuussaaren, Jeren ja muiden selkäsaarten rannoilta perhoon tai lippaan voi iskeä järviharjus. Alkuperäinen harjuskanta hävisi järvenlaskun myötä, mutta harjus on saatu palautettua istutuksin. Kevättalvella Höytiäisellä harrastetaan siian pilkkimistä jään alta syvän veden päältä. Saalis on pääosin pientä ns. tuppisiikaa. Varparannan seutu on suosittua pilkkialuetta. Kuva: Jari Matikainen  Kuussaarenselällä keskellä Höytiäistä hyvä pyyntisyvyys ahvenelle ja siialle on 12–13 m. Sianselkiä ja kaksikerrossaaria Höytiäisen monimuotoisen saariston useimmat saaret syntyivät järvenlaskun seurauksena. Alueelta löytyy karun kallioisia ja kivikkoisia saaria, kauniita pitkulaisia harjusaaria sekä rehevän lehtipuuvaltaisia saaria. Höytiäiselle tyypillisiä ovat ns. "sianselät" eli luodot, jotka ovat jään kulutussuunnan mukaisesti koillisosaltaan silokalliota, kaakkoisosistaan louhikkoisia ja rosoisia. Huhmarin edustan kauniita hiekkasaaria ovat Haapaluoto, Hanhiluoto ja Leipäluoto. Saariston tekevät ainutlaatuiseksi järvenlaskun synnyttämät ns. kaksikerroksiset saaret, joissa vesijättömaa reunustaa lierin tavoin keskellä kohoavaa vanhaa saarta. Suurin saarista, 7 km pitkä Teerisaari on ympärivuotisesti asuttu. Kontionlahden satama ja Lomakeskus Huhmari ovat hyviä vesillelähtöpaikkoja. Kuva: Jari Matikainen  Kalliosaaren ja Jussinluodon ympärillä on mielenkiintoisia kalapaikkoja. Aikoinaan Höytiäisessä uskottiin elelleen suuren vesihirviön, joka ei kuitenkaan ole enää näyttäytynyt. Se varmaankin humahti vedenlaskun mukana Pyhäselkään. | 
Suomi
