Keitele - Keski-Suomen karu kala-apaja
Kuva: Jari Salonen Ylä-Keiteleen Paanalanselän selkäkarien ruovikot ovat mainoita kalapaikkoja.
Luonnonrauhaa ja suojaisia kalapaikkoja, joissa hiljaisuus on käsin kosketeltavaa. Avaruutta riittää, pisimmät selät kymmeniä kilometrejä. Kalastajalle kirkasvetinen Keitele on monien mahdollisuuksien vesi.Keski-Suomen toiseksi suurin järvi Keitele lainehtii Äänekosken ja Viitasaaren välillä nelostien varrella. Keitele jakautuu kolmeen osaan: Ala-, Keski- ja Ylä-Keitele. Suurten syvyysvaihteluiden järvi Kalastuspaine on Keiteleellä verraten vähäinen ja kalakannat hyvät. Järvi on hyvin saavutettavissa, Suomen pääväylä nelostie kiertelee Keiteleen länsirantoja pitkän matkaa. Veneenlaskupaikkoja on runsaasti, samoin laavuja ja muita taukopaikkoja. Ala-Keitele koostuu Ukon-, Kerton-, Räihän- ja Koivuselistä, Keiteleen pienimuotoisimmista vesistä. Hauki, ahven ja kuha ovat kalastajien pääsaaliit. Syvyysvaihtelut ovat näilläkin selillä suuria ja siksi kalapaikat ovat helposti löydettävissä. Sieltä missä karikot rikkovat syviä vesiä, löytyvät myös kalat. Kaislikkolahdet ovat mainioita haukipaikkoja ja karikoiden laidoilla lymyilee haukia saaliin toivossa. Kuva: Lentokuva Vallas  Keski-Keiteleen avaruutta. Kalaisa ja karikkoinen Keski-Keitele Järven suurimman osa-alueen Keski-Keiteleen isoja selkiä ovat Karttu-, Kokon- ja Suovaselkä. Syvyyskarttaa katsomalla huomaa, että tällä alueella on loistavia kalapaikkoja; syvännejuoteista nousee jyrkästi matalia karikoita ja kiviryppäitä. Näiltä paikoilta tapaakin varmimmin kuhat, hauet ja isot ahvenet. Vetouistelijat tavoittavat samoilta vesiltä taimenia. Suovanlahti ja Muikunlahti ovat alueen tunnettuja hauki- ja kuhapaikkoja. Kuva: Jaakko Tähti  Uistelukilpailu Ylä-Keiteleellä kesäkuussa. Kokkosalmi on hyvä ottipaikka. Hauki viihtyy Keitelepohjassa Ylä-Keitele muodostuu karuista Pihkurin- ja Paanalanselistä. Alue on Keiteleen syvintä seutua. Keitelepohjan matalat lahtivedet ovat kuulua haukialuetta ja myös lahna ja säyne ovat täällä yleisiä. Ylä-Keitele on seutukunnan parasta muikunpyyntialuetta ja sen taimenkanta on vankka. Keiteleen parhaat madeapajat löytyvät alueelta. Koko Keitele on talvella suosittua pilkkialuetta. Suovanselän selkäpakat ovat pilkkijöiden suosiossa ja sieltä tavoitellaan isoa ahventa. Suovanselällä syvyysvaihtelut ovat suuria ja mainioita selkämatalikkoja on runsaasti. Ei ihme, että alueelta saadaan vuosittain yli kilon ahvenia. Kuva: Jaakko Tähti  Marraskuisena pakkaspäivänä lohikala on pinnassa. Hännilänsalmi, Ylä-Keitele. Karua ja rehevää vieretysten Keiteleen maisemaa hallitsevat pitkulaiset selkävedet ja isot saaret, joista suurimpia ovat Pängätsalo ja asuttu Luotolansaari. Pääallas on suomalaisille järville tyypillisesti luode–kaakko suunnassa, mikä on jääkauden perua. Maisemassa vuorottelevat rehevät lahdet ja karut kalliorannat. Vähäinen vapaa-ajan asutus saa rannat näyttämään lähes koskemattomilta. Keiteleen veden laatu on hyvää tai erinomaista. | 
Suomi
