Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Järvet > Kulovesi ja Rautavesi 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Kulovesi ja Rautavesi - toutaimen koti

 

Kuva: Ismo Kolari
Kulo-Rautavesi on monimuotoinen kalastusvesistö.

Nokian ja Sastamalan välillä lainehtii kalaisa vesiväylä, jonka voimakkaasti virtaavat vuolteet ovat mielenkiintoisia kalastuspaikkoja. Kuhan ja ahvenen kalastuksen lomassa vieheeseen voi napata Pirkanmaan maakuntakala, kirkaskylkinen toutain.

Syvyyskartta (zoomaa lähemmäs nähdäksesi syvyydet).

Toutain viihtyy vuolteilla

Hulttistenvuolle, Kutalanvuolle, Myllyvuolle ja Hiedanvuolle ovat toutaimen ohella hyviä kohteita muidenkin lajien kalastukseen.

Solakat vaaput ja lusikat sekä jigit ovat toimivia toutainvieheitä. Vuolteilla perinteinen kuhan ja toutaimen pyyntimuoto on kalastus ajelehtivasta veneestä ruutilla eli painokuvalla viehettä pohjan tuntumassa heilutellen.

Kuva: Ismo Kolari 
Toutaimen tyypillinen koko on 2–4-kiloa, suurimmat ovat yli 5-kiloisia.
Toutaimen tyypillinen koko on 2–4-kiloa, suurimmat ovat yli 5-kiloisia.
 

Vuolteet kuhisevat kesällä pientä salakkaa ja muita särkikaloja, joilla toutain, kuha, hauki ja ahven mässäilevät. Kala syö parhaiten, kun on menossa kunnon virtaus. Yleensä virtaukset alkavat aamupäivällä vesistön ylä- ja alapään voimalaitosten käynnistettyä veden juoksutuksen. Jigi on hyvä viehe vuolteilla. Syvyydestä ja virtauksesta riippuen 10–20 gramman jigipää on sopiva.

Kuva: Ismo Kolari 
Hauki on iskenyt vieheeseen.
Hauki on iskenyt vieheeseen.
 

Ahventa ja kuhaa lokinajosta

Kesällä kuhaa vetouistellaan ulapan syvännealueilta ja karikoiden reunoilta. Myös toutaimen voi tavoittaa järven ulapalta. Kesällä ja syksyllä Rautaveden matalikoilla ja niiden penkoissa on usein käynnissä kiihkeitä lokinhakkuita. Isot, puolen kilon ahvenet iskevät jigiin 4–8 metrin vedestä. Hyvänä päivänä koko vesikerros pinnasta pohjaan kuhisee kyrmyniskoja. Samoilla paikoilla on usein myös kuhia saalistamassa. Ahven ottaa usein välivedestä, kuha pohjasta.

Kuva: Ismo Kolari 
Vuolteet ovat hyviä kuhapaikkoja.
Vuolteet ovat hyviä kuhapaikkoja.
 

Hyviä kalapaikkoja

Vuolteiden ohella ruovikkoiset lahtivedet, selkämatalikot ja syvänteet kuhisevat kalaa. Kutalasta Rautavedelle jatkuva saaristo on kauttaaltaan haukialuetta, kuten myös lukuisat selkäkarikot koko vesistön alueella. Kuloveden puolella hyviä kuhapaikkoja ovat muun muassa Lukkilansalmi ja Sarkolanlahden suualue. Rautavedellä kuha viihtyy vuolteiden ohella Selkäsaaren ympäristössä, Kuivaluodon eteläpuolisella syvännealueella, Vammaskoskessa ja Soukonlahden suulla.

Kuva: Ismo Kolari 
Tyypillinen pilkkisyvyys on Rautavedellä alle 5 metriä.
Tyypillinen pilkkisyvyys on Rautavedellä alle 5 metriä.
 

Pilkillä kansallismaisemassa

Loppukesällä ja alkusyksyllä vesistön rehevyys ilmenee ajoittaisina sinileväkukintoina. Talvella Kulo-Rautavesi on erinomaista ison ahvenen pilkkialuetta. Pilkille mentäessä näillä vesillä tulee noudattaa erityistä varovaisutta, sillä kovien virtausten takia jää on paikoin pettävän ohutta.

Rautaveden ranta-alueet kuuluvat maakunnan vanhimpiin asutusalueisiin. Alue on yksi Suomen kansallismaisemista ja Rautaveden rannoilla voi kohdata sekä metsien jylhyyttä että keskiaikaisia kirkkoja.

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2024
 
Tyyppi:Järvet
Pinta-ala:67 km²
Pituus:33 km
Rantaviivan pituus:265 km
Keskisyvyys:6 m
Suurin syvyys:37 m
  
Saalislajit
Ahven
Hauki
Järvitaimen
Kuha
Lahna
Made
Särki
Säyne
Siika
Sorva
Toutain

Kalastusoppaat ja -retket

JPH Fishing & Outdoor
Vaparetket

Lisätietoa