Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi - Kaakkois-Pirkanmaan kirkas kolmikko
Kuva: Ismo Kolari Syksyllä Roineen länsiosan kivikkorannoilta hauen tavoittaa esimerkiksi lusikkauistimella.
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi ovat Tampeeen kaakkoispuolella välkehtiviä kirkasvetisiä altaita, joiden ulapat ja saaristot tarjoavat mielenkiintoisia kalapaikkoja hauen, kuhan ja ahvenen pyyntiin.Vesireittiin kuuluvan samalla pinnan tasolla olevan Längelmäveden vedet laskevat Roineeseen Kaivannon kanavan kautta. Kaivanto on virtakalastuspaikka omine lupineen. Kaivannon alapuoli, jossa virta yhtyy Roineeseen, on tunnettua kuha-aluetta, jossa hyvässä lykyssä voi napata myös kirkas taimen. Lahtivesiä ja kivikkoisia haukirantoja Haukea voi tavoitella alkukesällä lahtivesiltä ja kesällä ja syksyllä kivikkorannoilta ja paikoista, joissa on vesikasvustoa. Roineen Tossanselän alueella, Saarikylien salmissa ja Mallasveden länsiosassa on runsaasti karikoita, joiden tuntumassa hauet saalistavat. Kuva: Ismo Kolari  Vedenalaiset kivikot ja matalikot, joissa esiintyy vesikasvustoa, ovat hyviä haukipaikkoja. Roineen rantaviiva on paikoin hyvin kivikkoinen. Myös matalia ja laajoja kaislikkoalueita esiintyy järven länsirannalla että Saarikylien lahti- ja salmivesillä. Mallasvesi on hyvin kivikkoista erityisesti Valkeakosken edustalla. Pälkäneen suunnalla rantaviiva on tasaisempi. Pirkanmaan isoista järvistä Mallasvesi on vedenlaadultaan parhaita. Roineella on hyvä kuhakanta ja kuhaa voi tavoitella kesällä ulapan syvän veden päältä vetouistelemalla ja jigillä penkkapaikoista. Muun muassa Roineen ja Mallasveden välissä sijaitseva Tossanselkä on tunnetusti hyvää kuha-aluetta. Tossanselän keskeltä löytyvät karikot nimeltään Kuhakarit ja Kuhakivet. Mallasvedeltä on saatu viime vuosina kookkaitakin kuhia, ja kuhakanta on merkittävästi vahvistunut. Kuva: Ismo Kolari  Vetouistelua Roineen ulapalla. Ahvenköriläitä kesällä ja talvella Kangasalan ja Pälkäneen järvet ovat varmoja ahvenen kalastuspaikkoja ja tällä hetkellä alueella on myös kookasta, puolen kilon − kilon ahventa, jota voi tavoitella jigillä ja talvella tasapainopilkillä. Talviaikaan näistä kirkkaista järvistä isoa ahventa kannattaa tavoitella pilkillä melko syvältä, 10 metrin molemmin puolin. Mallasvedellä syvimmät alueet – syvimmillään yli 30 m − ovat Myttäälän ja Äimälän välisellä alueella. Siika kuuluu saalislajeihin ja Mallasvedellä on hyvä lahnakanta. Täpläravun mertapyynti tuottaa tulosta molemmilla järvillä. Järvien ulappa-alueilta on mahdollisuus tavoittaa myös lohikaloja. Kuva: Ismo Kolari  Näkymä Pälkäneveden Kankahuvenlahdelle Aitoon laivalaiturilta. Mallasvedeltä on vesiyhteys Kostianvirran kautta Pälkänevedelle, joka on myös iso kirkasvetinen järvi. Pälkänevesi on luonnonkaunis alue monine saarineen ja kalasto pitkälti samankaltainen kuin Roineella ja Mallasvedellä. Pälkänevesi on Suomen ensimmäisiä isoja järviä, joissa täpläravusta tuli merkittävä saalis. Järveen istutettiin täplärapu jo 1970-luvulla. Kangasalan ja Pälkäneen isot järvet ovat olleet kautta aikojen tunnettuja muikkujärviä, joiden muikkukannat ovat jälleen 2010-luvulla nousseet aallonpohjasta. Niinpä petokaloille riittää taas hyvin ravintoa. Kuva: Ismo Kolari  Mallasvesi on Pirkanmaan parhaita täplärapuvesiä. | 
Suomi
