Oulujärvi - kalaisa Kainuun meri
Kuva: Jari Tuiskunen Oulujärvi on maan parhaita haukivesiä.
Olipa kerran järvi, jonka uistelukisassa voittajavenekunta sai seitsemässä tunnissa 157 kg haukea. Suomen sisävesien suurimmat ulapat Ärjänselkä ja Niskaselkä löytyvät maan keskellä lainehtivalta suurjärveltä. Pulleiden haukimammojen ohella kuhat, järvitaimenet ja isot ahvenet odottavat nälkäisinä kalastajaa Oulujärvellä.Oulujärvi Kajaanin kaupungin länsipuolella on Suomen viidenneksi suurin järvi. Kutsumanimi Kainuun meri on kuvaava tälle suurelle kalaparatiisille. Oulujärvi on uistelijoiden suosimaa aluetta. Hauki, kuha, taimen ja järvilohi ovat tavallisimpia tuttavuuksia siiman päässä. Parhaat hauki- ja kuha-apajat painottuvat järven itäosiin, lohikalapaikat järven länsiosiin. Viisikiloinen normihauki Oulujärvi on tunnettu erinomaisena haukikohteena. Isokokoista haukea tavoittaa koko järven alueelta, parhaina paikkoina saarten ja lahtien tienoot ja selkämatalikot. Viisikiloinen hauki on Oulujärvellä tyypillinen, yli kymmenkiloinen ei ole harvinaisuus. Oulujärvellä järjestetään vuosittain hauenuistelun EM-kisat, joissa voittaakseen täytyy pyytää yli 100 kiloa haukea. Kuva: Arto Kojo  Hauenuistelun EM-kisat meneillään Oulujärvellä. Haukipaikkoja riittää Keväällä kutuhauen voi löytää esimerkiksi Painuanlahdelta tai Manamansalon Kaaresjärveltä. Niskanselän karikkoinen ja saarinen pohjoisosa, esimerkiksi Kiveslahti, Soutulahti, Kankarinlahti, Oulujoen niska ja Jaalanganlahti ovat tunnettuja haukivesiä. Mölykarin, Nurmiluodon, Kaivannonsalmen tai Karhusaaren ympäriltä saadaan hyvin haukia virvelöimällä. Ärjänselän haukipaikkoja ovat esimerkiksi Vuottoniemen karikot, Myllylahti, Pehkolanlahden saarten kupeet ja Neuvosenniemen eteläreuna. Kuva: Jari Tuiskunen  Kuhaa nousee Paltaselältä. Paluu kuhajärvien aateliin Oulujärvi oli 1950-luvulla maan parhaita kuhajärviä, kunnes kanta romahti. Nykyään kuhaa on taas hyvin ja se on järven tärkeimpiä lajeja. Kuhat löytää varmimmin selkävesien syvänteiden laitamilta. Paltaselän alue järven itäosassa on hyvää kuha-aluetta. Ärjänselällä varmoja kuha-apajia ovat Mainuanjokisuu ja Manamansalon lossin ympäristö. Taimenta hiekkapakoilta Taimenia voi tavoitella ulappa-alueilta ja hiekkapenkoilta, jonne ne nousevat syönnöstämään. Säräisniemen, Teeriniemen ja Kaaresjärven edustat Niskanselällä ovat tunnettuja taimenalueita. Talvella lähdetään ahvenpilkille. Ahvensaaliit ovat hyviä ja isoja ahvenia on runsaasti. Tasaiset pohjat ovat autiomaata, mutta heti kun löytyy rikkonaista pohjaa ja selkäkarikkoja, niin pilkkivapa taipuu. Kevään lähestyessä myös siika ottaa pilkkiin Säräisniemen kupeelta Niskanselällä. Oulujärvi on tunnettu suurista mateistaan. Keskitalven pimeät yöt tarjoavat ikimuistoisia elämyksiä, kun siiman päähän tärähtää useamman kilon matikka. Paltaselän Mieslahti on yksi madepaikka. Kuva: Lentokuva Vallas  Ärjänsaari ja sen korkeat hiekkatörmät ovat Oulujärven maamerkkejä. Sisämeren hiekkadyynit Avoimien ulapoiden ohella Oulujärven hiekkarannat ja hiekkadyynit ovat ainutlaatuisia. Jäkälikkökankaat ja mäntymetsät ovat alueen maisemassa tyypillisiä. Oulujärvi on matala. Vedenlaatu on hyvä ja veden väri ruskehtavaa. Oulujärvi on soiden ympäröimä, mikä selittää veden tummuuden. Järven itäpuolella kohoavat vaaramaisemat ja tuuheat metsät. Ulapoiden keskeltä pintaan nousee paljaita kivikkoisia kareja, mutta saaria on vähän. Järven keskelle sijoittuva Manamansalo on järven suurin saari ja tunnettu retkeilyalue. Palvelut toimivat, eli alue sopii koko perheen kalakohteeksi. Etenkin, kun Suomen viimeisimmät merirosvot karkotettiin Oulujärven saarista 1860-luvulla. Avoimelle Oulujärvelle lähtijän kannattaa lukea sääennustus tarkkaan. | 
Suomi
