Rommaenon kosket Tornionjoen latvoilla ovat suurharjuksen elinpaikkoja.
Virtaavan veden pauhu ja kirkaskylkisten kalojen tuikit kosken peileissä ovat isolle kalastajajoukolle maailman ykkösasia. Suomesta löytyy tähän tautiin hyvää lääkettä, isoja mahtivirtoja ja pieniä puroja. Kalan koko menee samassa suhteessa. Hyvänä päivänä perhoon voi napata maailman suurin Atlantin lohi – tai sitten on tyytyminen pieniin sintteihin.
Suomen suurimmat jokivesistöt ovat isoja ja vuolaita kalastuskohteita. Luonnontilaiset Tornionjoki ja Tenojoki ovat Euroopan tuottavimpia lohijokia, ja näillä leveillä valtaväylillä lohta kalastetaan sekä veneestä että rannalta. Monet Suomen joet ovat valjastettu sähköntuotantoon. Näissäkin riittää kalastettavaa koskialuetta, ja patoaltaat ovat hyviä hauenkalastuspaikkoja. Tällaisia isoja jokia ovat Kymijoki, Kemijoki, Iijoki ja Kokemäenjoki. Venäjän rajalla sijaitseva Vuoksi on vuolasvirtaisin.
Kuva: Veli-Pekka Räty
Tenon lohi on kiinni!
Lapista harjusta ja lohta
Iso määrä kalastuksellisesti merkittäviä jokia sijoittuu Lappiin. Suurten jokien lisäksi alueella on runsaasti mielenkiintoisia harjus- ja taimenjokia.
Lapin kalajokien lista on pitkä: Simojoki, Lätäseno sivujokineen Käsivarren alueella Enontekiössä, Ounasjoki Rovaniemen pohjoispuolella, Itä-Lapissa Kairi-, Nuortti- ja Luttojoki Sallan ja Savukosken takamailla sekä Juutuanjoki, Ivalojoki ja Näätämöjoki Inarin alueella. Runsaasti mielenkiintoisia pieniä erämaajokia löytyy Inarijärven pohjoispuolelta Vätsärissä.
Kuva: Veli-Matti Paananen
Keihärinkoski, Viitasaari.
Kuusamon Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoet ovat Suomen tunnetuimpia taimenjokia. Oulankajoen nousutaimen käy kasvamassa monikiloiseksi Venäjän puolella Pääjärvessä.
Monet Lapin pikkujoet ovat vain muutaman metrin levyisiä, mutta niistä voi tavoittaa ison harjuksen tai taimenen.
Järvi-Suomen taimenkosket
Keski-Suomessa on runsaasti isoja järviä, joita yhdistävät vuolasvirtaiset kosket. Viitasaaren Huopanankoski, Keihärinkoski, Kolima-Keitele koskireitti, Tervon Lohimaan Äyskoski sekä Kapeenkoski ja Kuusaankoski Laukaassa ovat suosittuja taimenkoskia.
Kuva: Jaakko Tähti
Huopanankoski, Viitasaari.
Kirjailija Juhani Aho vietti kesiään Huopanankoskella lastujaan kirjoitellen. Suomen Urheilukalastajain Liiton perustajiin kuuluneen Ahon tarinat ovat suomalaisen kalastuskirjallisuuden klassikoita.
Itä-Suomen alueella tunnettuja kohteita ovat Lieksan Ruunaa, Leppävirran Konnuskosket, Heinäveden Kerman- ja Karvionkosket ja Kangasniemen Läsäkoski. Länsi-Suomessa kalastajan meritaimenkohteita ovat Lestijoki, Isojoki, Merikarvianjoki ja Kokemäenjoki.
Kirjolohi on yleinen saalislaji Merikarvianjoella ja monissa muissa Suomen joki- ja koskikohteissa. Kirjolohta tavoitellaan värikäillä perhoilla sekä pienillä vaapuilla ja lusikoilla.
Sosiaalista koskikalastusta etelässä
Etelä-Suomessa on runsaasti hyviä pieniä jokivesiä, kuten Virtain Kotalankosket, Lempäälän Kuokkalankoski, Hauhon Vihavuoden koski ja Fiskarsinjoki.
Urbaanissa kaupunkiympäristössä viihtyvät kalastajat suuntaavat Turun Aurajoelle, Helsingin naapuriin Vantaanjoelle ja Tampereen halki virtaavalle Tammerkoskelle.
Eräät Etelä- ja Järvi-Suomen kosket ovat puhtaita taimenkoskia, monissa kohteissa taas kirjolohi on yleisin saaliskala. Harjus on yleinen saalislaji, ja jopa monikiloiset kuhat, hauet, toutaimet ja säyneet tuovat lisäväriä kalastukseen. Lisäväriä tuovat myös muut kalastajat, joita on paikoin riesaksi asti.
Osassa kohteista pystyy kalastamaan ympäri vuoden, monilla jokikohteilla on kuitenkin syysrauhoitus 1.9–30.11.
Kuva: Jari Salonen
Lankoski on Merikarvianjoen tunnetuimpia kalapaikkoja.
Suomi
