Pyhtään vesillä on laajoja ja suojaisia ruovikoita hauenkalastukseen.
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti, joka levittäytyy Suomen etelärannikolle noin 300 kilometrin matkalle. Suomenlahden saariston vedet ovat kivikkoisia ja matalia. Samasta syystä kalakannat ovat runsaat.
Suomenlahti on monipuolinen pelikenttä eri lajien kalastukseen. Saaristossa keskisyvyys on alle kymmenen metriä ja pääsaalislajeina ovat hauki, kuha ja ahven.
Haukilahtia toisensa perään
Suomenlahdelta löytyy runsaasti paikkoja, joista on mahdollisuus tavoittaa iso, jopa yli kymmenkiloinen hauki. Hauen pyyntiin löytyy erinomaisia kohteita matalista lahtivesistä ja sisäsaariston alueelta. Hyviä kalapaikkoja on esimerkiksi Pernajanlahdella. Tunnettua suurhaukialuetta on Tammisaaren saaristo.
Hyviä kuha-alueita ovat Sipoo, Kirkkonummen–Tammisaaren alue ja Helsingin lähivedet. Merikuha on keskimäärin pienikokoista, alle kiloista. Lukumäärää kuitenkin riittää, kun hyvän paikan löytää. Talviaikaan kuha nousee jokiin, muiden muassa Porvoonjokeen, jossa se iskee pilkkiin.
Suomenlahti on monipuolinen pelikenttä eri lajien kalastukseen – hauki, kuha ja ahven ovat alueen pääsaalislajeja. Puolen kilon ahven iskee hanakasti matalikkojen kupeessa ja virtaavissa salmissa.
Ahven on yleinen saaliskala koko Suomenlahden alueella ja tarjoaa elämyksiä niin keskikesän helteillä kuin pilkkisiiman päässä jäälakeudella. Loppusyksyllä puolen kilon ahven ottaa ahnaasti jigiin matalikkojen laidoilta ja virtavista salmista, joita täällä riittää.
Siiat sillan kupeesta
Siian kevätonginta on nostanut viime vuosina päätään, ja siianpyyntiin päästään jo maalis-huhtikuussa heti jäiden lähdön jälkeen. Kirkasvetiset ja hiekkapohjaiset sillan vierustat ovat suosittuja kalapaikkoja. Tavallinen kokoluokka on 500–700 grammaa, mutta suurempiakin saadaan.
Kuva: Jari Tuiskunen
Virolahti itäisellä Suomenlahdella on parasta meritaimenaluetta.
Meritaimenta kalastetaan Suomenlahden ulkosaariston upeassa maisemassa. Hyvänä päivänä saarien tuulenpuoleiselta rannalta tai niemen kärjestä voi lusikkauistimeen iskeä useampikin kirkaskylkinen ja räväkkä siiman viejä.
Lohta vetouistellaan saariston ulkopuolelta. Lohen tavoittamiseksi vetouistelija joutuu tekemään töitä, mutta alkukesällä siimoja vinguttavat parhaimmillaan isotkin lohet.
Kuva: Juha Rahkonen
Opastetulla kalaretkellä saalis voi olla komea.
Karua ulappaa ja reheviä lahtia
Suomenlahdella maisemat hellivät silmää. Kallioluodot, hiekkarantaiset ja kivikkoiset saaret ja niiden välistä avautuva aava ulappa ovat tunnusomaisia Suomenlahdelle. Maisema on samaan aikaan jännittävästi rehevää ja karua.
Suomenlahdelle ovat tyypillisiä pitkälle sisämaahan ulottuvat matalat kaislikkolahdet, jotka ovat hyviä kalapaikkoja.
Suomenlahdella on kaksi kansallispuistoa. Tammisaaren kansallispuisto laajoine saaristoineen sijoittuu Tammisaaren ja Hangon edustan merialueille. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto Haminan ja Kotkan edustalla edustaa karua ulkosaaristoa ja on tunnettu monipuolisesta linnustosta. Arktisten lintujen massamuutto loppukeväällä on huikea luonnonnäytelmä itäisellä Suomenlahdella.
Kuva: Lentokuva Vallas
Inkoon saaristoa.
Suomenlahden rannikko on jäässä keskimäärin tammikuusta maaliskuuhun. Vedenlaatu on tyydyttävä ja paikoin lahtivesillä vesi on sameaa. Levien esiintyminen voi hetkellisesti haitata kalastusta.
Pitkin Suomenlahden rannikkoa seurailee Kuninkaantie, ikivanha postireitti. Reitin varrelle sijoittuu suuri määrä keskiaikaisia kirkkoja, kartanoita, ruukkikyliä ja satamakaupunkeja.
Kuva: Jari Tuiskunen
Helsingin saaristo tarjoaa kauneutta ja kalavesiä.
Suomi
