Merikarvianjoki - niin lähellä, mutta niin kaukana arjesta

Merikarvianjoki on yksi Etelä-Suomen suosituimpia kalastuskohteita. Merikarvianjoen kosket tarjoavat mahtavat puitteet perho- ja viehekalastukseen. Yhtenäisen lupa-alueen pituus on 24 kilometriä, ja matkalle mahtuu lukuisia koski- ja virtapaikkoja, näistä laajimmat koskialueet ovat Lankoski, Puukoski, Stäävit-Vaadinkoski sekä Holmankoski, jotka ovat myös kalastusalueen suosituimpia kohteita. Kalastuspaikoille on erinomaiset opasteet, ja jokaiselta koskelta löytyy tulipaikka/laavu sekä wc. Liikuntarajoitteisilla kalastajilla on mahdollisuus kalastaa Lankosken ja Puukosken liikuntarajoitteisille sopivilla kalastuspaikoilla.

Kalakierros vastaa kalastuksenhoidosta

Merikarvianjoen kalastusjärjestelyistä, kalakannan hoidosta sekä taukopaikoista, jäte- ja puuhuollosta yms. vastaa 1990-luvun alussa perustettu kolmen osakaskunnan muodostama voittoa tavoittelematon yhtymä, Merikarvianjoen Kalakierros.

Kuva: Kimmo Puosi 

Perho toimi jälleen!

Kovalla pitkäjänteisellä kalavedenhoitotyöllä merilohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen on onnistuttu palauttamaan Merikarvianjokeen. Vaelluskalojen elinoloja ovat kohentaneet koskien kunnostukset, parantunut veden laatu, runsaat poikasistutukset sekä vapaaehtoinen verkkokalastuskielto jokisuussa. Kalavedenhoitotyötä jatketaan Merikarvianjoella edelleen, ja tulevaisuuden tavoitteissa on tehdä joesta entistäkin parempi vaelluskalajoki.

Kuva: Pete-Jukka Rinteelä 

Joki virtaa satakuntalaisessa maisemassa.

Pitkä kalastuskausi

Kalastus on Merikarvianjoella sallittua ympäri vuoden. Maalis- huhtikuusta aina marras- joulukuulle kestävä avovesiaika mahdollistaa kalastuksen erilaisissa olosuhteissa. Talvella voi joella kokeilla myös pilkintää.
Merikarvianjoelle istutetaan kirjolohta tasaisesti heti jäiden lähdöstä myöhäiseen syksyyn, joka takaa kalastajille hyvän saalisvarmuuden koko kalastuskauden. Istutetun kirjolohen keskikoko on 1,5 kilon luokkaa, jokeen istutetaan myös yli 5 kilon painoisia yksilöitä. Kirjolohelle hyviä perhoja ovat erityisesti liitsit, väreinä puna-musta tai oranssi-punainen. Pienemmistä perhoista pupat ja larvat yms. oliivivihreänä. Kirjolohelle toimivia vieheitä ovat myös pienet vaaput, lusikat, lipat ja heittoperhot.

Heti jäiden lähdettyä maalis- huhtikuussa alkaa meritaimenen kevät nousu, joka jatkuu aina kesäkuulle asti. Taimenen toinen nousu alkaa loppukesästä jatkuen myöhään syksyyn. Meritaimenta voidaan ärsytysvieheiden lisäksi pyytää luonnonmukaisilla jäljitelmäperhoilla, myös pintaperhoilla. Toimivia väriyhdistelmiä ovat mm. kelta/musta, oranssi/musta.

Kuva: Niko Ala-Uotila 

Lohi Lankoskesta.

Lohi aloittaa nousun yleensä heinä- elokuussa. Parhaiten lohta saadaan syksyllä. Joen virtaamalla on suuri merkitys lohien aktiivisuuteen, usein parasta aikaa on kun virtaus nousun jälkeen kääntyy laskuun. Lohelle kannatta tarjoilla putkiperhoa sekä pienempiä koukku perhoja, uistimista toimivat perinteiset lohivaaput sekä lipat ja lusikat. Hyviä väriyhdistelmiä ovat ainakin musta, violetti, ruskea, punainen ja keltainen.

Haluatko majoittua meren äärellä vai joen rannalla?

Merikarvialla on tarjolla monipuoliset vaihtoehdot majoitukseen. Joen varrella on tarjolla mökkimajoitusta, hotelleja ja leirintäalueita. Mikäli haluat nauttia lomastasi meren äärellä, löytyy siihenkin eri majoitusvaihtoehtoja. Merikarvianjoella on myös tarjolla kalastusopaspalveluita.

Tervetuloa kalastamaan Merikarvianjoelle!

Kuva: Eumer 

Merikarvianjoella on tarjolla hyvät kalastusmatkailupalvelut.