Säyne - virtapaikkojen vahva viilettäjä
Kuva: Antti Koli Säyne (Leuciscus idus).
Suomessa säynettä esiintyy koko merialueella ja kaikissa suurissa sisävesissä Lapin pohjoisimpia osia lukuun ottamatta.Säyne viihtyy virtavesissä, ja hyviä kalastuspaikkoja ovat joet, purot ja vuolasvirtaiset salmet. Järviltä ja rannikolta ison säyneen löytää rannan tuntumasta ja selkämatalikoilta usein alle metrin syvyydestä. Parasta sesonkia on lämpimän veden aika kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Kutuaika heti jäiden lähdön jälkeen on saalisvarmaa kalastusaikaa pikkupuroissa ja muissa matalissa virtapaikoissa. Kuva: Ismo Kolari  Iso säyne iskee hanakasti lippaan metrin vedestä Puruveden selkäkarikoilla. Säyne on siiman päässä voimakas taistelija. Monilla koskikohteilla parin kilon säyne voi yllättää taimenen pyytäjän kovalla tärpillä. Säyne viihtyy kosken kovassakin kuohussa. Säynettä kalastetaan kutuaikaan mato-ongella. Myös kesällä säyne ottaa onkeen. Yleisin pyyntimuoto on kuitenkin heittokalastus lipoilla. Säyne puree perhoa, pieniä vaappuja ja lusikkauistinta. Kuva: Antti Koli  Säyne on iskenyt perhoon Suomenlahdella. Kirkkonummi. Muiden särkikalojen tapaan aiemmin ruokakalana arvostettua säynettä käytetään nykyään vähän. Suomalainen kalaruokakulttuuri on valitettavasti yksipuolistunut viljellyn punalihaisen kalan invaasion myötä, ja graavatun tai savustetun säyneen kaltaisista herkuista osaavat nauttia vain harvat. Kuva: Ismo Kolari  Alkukesällä ison säyneen voi tavoittaa läheltä rantaa, alueilla missä päivänkorentoja kuoriutuu pintaan. | 
Suomi
