Hauki - rantavesien railakas krokotiili

Haukea esiintyy koko maassa ja lähes kaikissa vesistöissä, ja se on ahvenen jälkeen toiseksi yleisin saalislaji. Itämeren rannikko ja koko järvialue ovat hyvää hauenkalastusaluetta. Haukea voi kalastaa koko avovesikauden ajan ja myös talvella.

Kuva: Jari Salonen 

Tuulen puoleiset kivikkorannat ovat usein varmimpia haukipaikkoja.

Rannikko on suurhaukialuetta

Etelärannikolla hauen kalastuskausi alkaa jäiden lähdön jälkeen huhtikuussa ja jatkuu joulukuulle. Haukea kalastetaan koko avovesiaika ja saalisvarmuus on hyvä. Merialueella paras suurhaukisesonki on keväällä huhti-toukokuussa ennen kutuaikaa. Silloin on parhaat mahdollisuudet tavoittaa 10-kiloinen hauki. Toinen hyvä ison hauen sesonki ajoittuu rannikkovesissä loppusyksylle, syys-lokakuulta aina joulukuulle saakka. Kylmän veden aikaan isot hauet löytyvät matalista lahdista.

Kesällä ja syksyllä merialueen parhaat haukipaikat löytyvät sieltä, missä kasvaa rakkolevää. Kaislikoiden reunat, salmet ja vedenalaiset kivikot ovat myös luottopaikkoja.

Kuva: Jani Ollikainen 

Vammalan Rautavedellä uiskentelee kookkaita köriläitä.

Hauki vaanii kaislikossa

Etelä- ja Keski-Suomen järvialueella hauen kalastussesonki kestää toukokuun alkupuolelta marraskuulle. Kudun jälkeen toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin on parasta suurhaukisesonkia. Keskikesällä ja syksyllä suurhauet tapaa todennäköisimmin syvänteiden laitamilta, ulapan karikoilta ja syvistä salmista.

Syksyllä saarten kärjet ja karikot ovat potentiaalista haukialuetta. Vesikasvillisuusalueet ovat hyviä haukipaikkoja. Suomalainen sanonta kuuluukin: "lähti kuin hauki kaislikosta".

Loppusyksyllä loka-marraskuussa isoja haukia voi tavoitella aivan kaislikon laidasta, jonne ne saapuvat syömään pikkukaloja. Pikkuhaukea saa melko helposti saaliiksi rannan tuntumasta ja matalista lahdista koko kalastuskauden ajan.

Pohjois-Suomessa haukisesonki kestää kesäkuusta lokakuulle. Järvien lisäksi hyviä kohteita ovat monet joet. Niissä suurhaukivaara on todellinen.

Yleensä haukea lähdetään kalastamaan veneellä, mutta haukien pyynti rannalta heitellen pienillä metsälammilla on suomalaista kalastuskulttuuria perinteisimmillään.

Kuva: Jari Tuiskunen 

Jerkeillä kalastetaan isoja haukia.

Kanteleita leukaluusta

Hauki on ollut tärkeä saalislaji kautta historian ja se tunnetaan hyvin suomalaisessa kansanperinteessä. Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sankari Väinämöinen teki kaunissointisen kanteleen valtavan hauen leukaluista.

Hauki esiintyy yleisesti suomalaisessa nimistössä. Hauen merkityksestä kertoo myös se, että kuivattu hauki toimi entisaikaan veronmaksuvälineenä.

Väinämöisen saama hauki lienee ylivoimaisesti suurin. Seuraavaksi suurimmat Suomesta kalastetut hauet ovat olleet yli 20-kiloisia. Jos et saa Suomen vesistä haukea, kannattaa katsoa syvällisesti peiliin.

Hauen kalastus

   
Haukea kalastetaan avovedestä heitto- ja vetouistellen. Vieheinä käytetään lusikkauistimia, isoja vaappuja, jerkkejä, haukilippoja ja kalajigejä. Isot tasapainot ja pystypilkit ovat talviajan haukivieheitä.

Kuva: Jari Tuiskunen 

Isot hauet löytyvät keväällä matalista sisälahdista.

Heittokalastajan lusikkapakissa tyypillisiä ovat 18–30-grammaiset mallit. Puhtaat metallivärit ja maalatut vieheet ovat käytettyjä. Suosittuja suomalaisia haukilusikoita ovat Professor, Räsänen ja Krokodil.

Vaaput ovat hauen pyynnin perusvieheitä vetouistelussa, ja niitä käytetään paljon myös heittelyssä. Isolle hauelle tarjotaan 15–20 cm:n vaappuja. Tunnettuja kotimaisia merkkejä ovat Nils Master, Rapala ja Sepen Tuuri.

Kuva: Jani Ollikainen 

Räikeät ärsytysvärit ovat toimivia.

Jerkki on suurhaukiviehe

Jerkkikalastuksesta on tullut viime vuosina suosittu kalastusmuoto. Jerkeillä saadaan rannikolta suurhaukia etenkin kylmän veden sesonkiaikaan. Buster Jerk ja Nils Master ovat suosituimpia jerkkejä.

Hauki iskee mielellään suurikokoisiin kala- ja toukkajigeihin. Jigillä hauen tavoittaa kesällä kun kalat ovat syvissä vesissä. Syvyytensä säilyttävät suspendingjigit ovat yleistyneet hauenpyynnissä.

Täkyonginta on hauska pyyntimuoto, mutta se on menettänyt suosiotaan. Vetouistelussa käytetään kuitenkin täkyrakseja. Suurhauelle kannattaa laittaa isokokoinen täky. Isot lipat kuten Mepps, Laxman ja Piker ovat myös hyviä haukivieheitä.

Kuva: Erik Herlevi 

Hauen perhokalastus on jännittävää. Pernajanlahti.

Haukiperholla kokoa ja näköä

Hauen suosio perhokalastuslajina on lisääntynyt nopeasti. Perholla on helppo kalastaa matalassa, jossa muiden vieheiden uittaminen on hankalaa. Haukiperhot ovat tuuheita ja isoon koukkuun sidottuja. Ne eivät muistuta perinteisiä lohi- tai taimenperhoja. Suosituimpia perhomalleja on Marabou Deceiver. Haukiperhojen paras ominaisuus on mahdollisuus hitaaseen uittamiseen, mikä on tarpeen kylmän veden aikaan.

Muista metalliperuke

Hauki on vahva petokala ja välineiltä vaaditaan kestävyyttä. Keloina käytetään tukevia hyrrä- ja haspelikeloja. Heittokalastukseen sopiva vavan mitta on 7–9 jalkaa. Sopiva siiman vahvuus on 0,30–0,40 mm:n monifil-siimaa tai 0,15–0,25 mm:n punottua siimaa. Hauella on terävät hampaat, joten siiman päässä on syytä käyttää metalliperuketta.

Kuva: Jari Tuiskunen 

Äänekoski.

Hauen kalastuksessa tärkeintä on vieheen uittaminen oikealla tavalla ja oikeassa syvyydessä. Vieheen värityksellä ja mallilla on yleensä pienempi merkitys. Kylmissä vesissä hauki nappaa usein ihan rannasta ja rauhallinen uittotyyli antaa saalista. Kesällä vauhti ja liike saavat olla nopeampia. Lämpimän veden aikaan hauki vaanii syvemmällä ja viehettä vajotetaan pohjan tuntumaan.

Hauen pilkintä

Hauki on mielenkiintoinen laji pilkkijälle. Monikiloinen hauki voi tärähtää pilkkisiiman päähän kaislikon tai karikon laidalta. Tärppi on sitä luokkaa, että sen muistaa pitkän aikaa.

Haukipilkille lähdettäessä kairataan ensi töiksi niin paljon reikiä kuin niitä jaksetaan kalapaikalle tehdä. Tämän jälkeen juodaan kahvit ja annetaan paikan rauhoittua ennen pilkkimisen aloittamista.

Kuva: Teemu Koski 

Haukea avannon täydeltä.