Lahna - pohjassa ruokaileva parvikala
Kuva: Vesa Lehtimäki Lahna (Abramis brama). Pikkujärvestäkin voi nousta herkullista savustettavaa.
Lahna on Suomen vesistöjen yleisimpiä kalalajeja. Sitä esiintyy Etelä- ja Keski-Suomen järvissä ja rannikon lahtivesissä. Monissa rehevissä järvissä lahna muodostaa huomattavan osan kalabiomassasta.Lahnaa kalastetaan eniten ongella. Sitä saadaan myös sivusaaliina kuhaa ja ahventa jigatessa. Lahnaa lähdetään onkimaan kesällä sellaisille lahtivesille, jonne tuuli on käynyt monta päivää. Paras sesonki on kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Lahnaparven saapumisen paikalle paljastavat pintaan nousevat lahnaruohot ja kaasukuplat kalojen siilatessa ravintoa pohjamudasta. Kuva: Kimmo Pöri  Kaislikoiden reunat tuulen alapuolella ovat kesällä hyviä lahnapaikkoja. Lahna syö pohjasta, joten syöttikin pitää tarjoilla sinne. Lahna on arka kala ja syötti asetetaan löysän siiman päähän pohjaan. Vastaisku tehdään vasta sitten kun kala lähtee kuljettamaan kohoa. Lahnan kalastuksessa käytetään houkutinaineita ja syöttinä matoa ja toukkia. Lahna on parvikala, ja hyvänä päivänä saalista voi tulla runsaasti. Kuva: Jari Tuiskunen  Lahnan voi saada silloin tällöin myös sivusaaliina kuhan jigikalastuksessa. Lahna on ollut Suomessa suosittu ruokakala, mutta nykyään sen käyttö on vähäisempää. Lahna on erinomainen savu- ja uunikala. Kesäaikaan rehevien vesien lahnoissa voi esiintyä mudan makua. Kuva: Ismo Kolari  Iidesjärvi, Tampere. | 
Suomi
