Kalastuskausi pian paketissa ‒ vapaa-ajankalastuksen kokonaissaaliit kasvussa

Ahvenen, hauen ja kuhan kokonaissaalis vuonna 2022 ‒ 22,4 miljoona kiloa ‒ muodosti peräti 2/3 koko saaliista. Ahvensaalis laski hieman vuodesta 2020, mutta oli edelleen lähes 10 milj. kg. Tämä on selvästi enemmän kuin 2010-luvulla. Haukea vapaa-ajankalastajien arvioitiin saaneen 8,2 milj. kg, mikä on suurin saalis sitten vuoden 2008.

Kuhaa pyydystettiin peräti 4,3 milj. kg. Saalis on tilastohistorian suurin. Kuhakannat ovat siis edelleenkin vain vahvistuneet, ja tämä koskee nimenomaan järvialuetta. Kuhasaalista peräti 92 % pyydystettiin sisävesiltä. Rannikolla tilanne on toinen, ja varsinkin Suomenlahdella tilanne on selvästi heikentynyt. Siellä kuhasaalis notkahti puoleen ja alhaisimmilleen 2000-luvulla ollen vain 77 tonnia. Sen sijaan Selkämeren ja Merenkurkun alueella kuhasaalis nousi 91 tonniin, mikä on selvästi enemmän kuin alueelta on aiempina vuosina kalastettu. Saaristomeren kuhasaaliiksi arvioitiin 160 tonnia. Se on hieman alle 2010-luvun keskisaaliin.

Kalastuskyselyihin perustuviin tilastoihin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Siksi lajikohtaiset saalistiedot eivät ole absoluuttisia vaan tilastot ovat lähinnä suuntaa antavia.

Lohen nousut hiipuivat ‒ Tenossa vilisi kyttyröitä

Lohikalojen osalta tilanne ei ole ollut niinkään lohdullinen tänä vuonna. Tornionjokeen nousseiden lohien määrä ja sitä myöten lohisaaliit jäivät kaudella 2023 paljon pienemmiksi kuin mihin viime vuosina on totuttu. Kattilakosken lohilaskurin ohitti vain noin 20 000 lohta, kun edellisinä vuosina nousumäärät olivat moninkertaisia. Syytä lohimäärän romahdukseen selvitellään. Toivottavasti notkahdus jää tilapäiseksi. Ilmeisesti mereen vaeltaneiden lohien selviytymisen osalta on ilmaantunut joku pullonkaula, sillä Luken mukaan vaelluspoikasten määrät ovat olleet viime vuosina suuria, noin 1,5 miljoonaa vuodessa.

Teno oli edelleen suljettuna lohenpyynniltä. Ylä-Lapin mahtivirtaan nousi ennätysmäärä, arviolta 130 000 ‒ 150 000 kyttyrälohta. Vieraslajia yritettiin pyytää pois pitkin kesää padolla ja verkoilla. Norjalaisten Ala-Tenolle rakentama poikkipato pyyntilaitteineen ei toiminut lähimainkaan niin kuin oli toiveissa, ja jatkossa pyyntiä täytyy edelleen kehittää. Kyttyrälohella isot nousuvuodet ovat parittomia, joten toimivaa taktiikkaa on aikaa hioa kesään 2025 saakka. Luken mukaan Atlantin lohen syvä aallonpohja Tenolla jatkuu. Vuonna 2023 nousumäärät jäivät vielä pienemmiksi kuin edellisinä heikkoina nousuvuosina.

Tapahtumarikas kesä

Omat kalaretket tarjosivat tälläkin kaudella monenlaista tapahtumaa ja hienoja hetkiä upeassa ympäristössä. Sykähdyttävin hetki sattui kauden ensimmäiselle reissulle, kun iso hauki katkoi siimat järven pohjan kivikkoon. Vanhan haukiennätyksen rikkominen siirtyi jälleen eteenpäin tulevaisuuteen. Lämpimiä ja sateisia kelejä tarjoillut kalakesä ja syksy tarjosivat niin haukijuhlaa, kuhakarkeloita hämärtyvässä illassa kuin lohikalojen väsyttelyn riemua. Yksi hienoimmista hetkistä oli nähdä Kielajoella noin kahden kilon siian rauhallinen uinti kirkkaassa vedessä aivan muutaman metrin päässä kumikenkien kärjistä. Se ei ollut kiinnostunut vieheestä vaan lipui majesteetillisesti matkoihinsa.

Kuva: Ismo Kolari 

Avovesikauden viimeinen reissu. Joskus vesillä voi yllättää nopeasti ilmaantuva sakea sumu, joka hävittää rannat näkyvistä.

Erikoinen syksy

Tämä syksy oli kelien puolesta poikkeuksellinen. Kovat sateet piiskasivat maita ja vesistöjä nostaen vesistöjen pinnat monin paikoin ennätyslukemiin. Pohjois-Karjalan Pielisellä vesi nousi lokakuun lopulla korkeammalle kuin koskaan mittaushistorian aikana ja kipusi metrin normaalia ylemmäs. Syksyllä saatiin pitkään nautiskella lämpimistä säistä. Niinpä vielä lokakuun alussa myös veden lämpötilat olivat ennätyskorkeita. Sitten talvi jysähti nopeasti päälle pakkasineen ja lumisateineen, ja pian pikkuvesistöt olivatkin jo jäässä. Myös isommat ulapat alkavat nyt muurautua umpeen elohopean pysyessä pidempiaikaisesti pakkasen puolella.

Nyt odotellaan kantavia jäitä, uutta talvikalastuskautta ja joulua. Virtaamat ovat monissa vesistöissä äärimmillään, joten talvikalastajien kannattaa olla alkutalvesta erityisen varovaisia jäällä liikuttaessa. Virtaavilla paikoilla jää ei välttämättä nyt paksune.

Vapaa-ajankalastus 2022 ‒ Luke

Kyttyrälohi ‒ Haitalliset vieraslajit Barentsin alueella

Yläkuva: Luken tilastojen mukaan vajaan vapaa-ajankalastuksen 2 miljoonan kilon siikasaalista heitto- ja perhovavalla kalastettiin noin 50 tonnia. Toistakiloinen siika kruunasi kesäisen kalastuspäivän Inarin Kielajoella. Kuva: Liisa Harakkamäki.

(20.11.2023)