Järjestöt Kalatalouden organisaatiot pyrkivät edistämään kalavesien järkevää käyttöä ja hoitoa. Kuva: Ari Saura  Sähkökoekalastusta Kymijoella. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa kalastuksen valtionhallinnosta Suomessa. Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset ovat alueellisia kalastusasioista vastaavia viranomaisia. Luonnonvarakeskus tuottaa tietoa kalastuksesta ja kalakannoista kalastuksen järjestämisen ja kalavesien hoidon pohjaksi. Seurantaa tekevät myös yliopistot, alan järjestöt ja konsulttitoimistot. Tutkimuksen avulla suomalaisia kalavesiä voidaan hyödyntää kestävän käytön periaatteella ja pitää yllä luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Ari Saura  Smolttiruuvin avulla seurataan meritaimenen vaelluspoikasmääriä Tornionjoen sivujoella Pakajoella. Kalatalouden neuvontajärjestöt, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö sekä niiden maakunnalliset aluejärjestöt antavat neuvontaa kalastajille ja kalavesien omistajille ja huolehtivat kalatalouden edistämisestä. Suomessa on paljon kalastusseuroja ja yhdistyksiä, jotka järjestävät kilpailuja ja muuta toimintaa laajoilla kalavesillämme. Suomen Kalastusopaskilta pyrkii parantamaan kalastusoppaiden ammattitaitoa ja yhteistoimintaa sekä kalastusmatkailualan yleisiä toimintaedellytyksiä. Vedet pääosin yhteisomistuksessa Suurin osa Suomen kalavesistä on osakaskuntien omistuksessa. Osakaskuntia on noin 20 000. Vesialueita omistavat myös valtio, kunnat ja yksityishenkilöt. Vesialueen omistaja päättää kalastuksesta ja myöntää kalastusluvat. Suomi on jaettu yli 118 kalatalousalueeseen, jotka toimivat vesialueiden omistajien ja käyttäjien yhteistyöelimenä. Kalatalousalueet yhtenäistävät kalastusta ja kalavesien hoitoa isommilla vesistökokonaisuuksilla ja myyvät viehekalastuslupia laajoille alueille. Kuva: Jari Tuiskunen  Kalastusalan järjestöt innostavat nuoria kalastusharrastuksen pariin. |