Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Hyvä tietää > Historia ja perinteet 
Kalapaikkana Suomi
Uutiset
Kalastusluvat
Kalatapahtumat
Historia ja perinteet
Kalastusalan järjestöt
Kalaruoat
Turvallisuus
Videoita
Matkustusinfo
   
   
Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

   
Mökkimajoitusta kalastajille
Mökkimajoitusta kalastajille

   
Opastettuja kalastusretkiä
Opastettuja kalastusretkiä

   
Kalastusvälineliikkeet
Kalastusvälineliikkeet

Historia ja perinteet

 

Kalastusta on harjoitettu Suomessa niin kauan kuin täällä on ollut ihmisiä eli noin 10 000 vuotta. Kalastus ja veden antimilla herkuttelu ovat tärkeä osa suomalaista elämäntapaa. Vapaa-ajankalastaja käyttää saaliin ravinnoksi omassa taloudessaan valmistaen siitä herkkuruokaa.

Kuva: Jari Salonen 
Tulilla istuskelu ja mietiskely ovat oleellinen osa kalareissua.
Tulilla istuskelu ja mietiskely ovat oleellinen osa kalareissua.
 

Tuhannet järvet syntyivät jääkauden jälkeen, kun sulamis- ja sadevedet täyttivät 2–3 kilometrin paksuisen jäämassan maan kamaraan kovertamat syvänteet. Laajojen kalavesien tuottama saalis oli oleellinen tekijä, joka mahdollisti Suomen asuttaminen ja ankarissa oloissa selviämisen jääkauden jälkeisenä aikana. Veden vilja on ollut merkittävä osa ravinnonsaantia vielä nykyaikaan saakka.

Suomalaiset ovatkin kehittäneet tärkeille saalislajeille monenlaisia pyyntimuotoja, joilla kaloja kalastetaan erilaisista vesistä ja pyyntipaikoilta eri sesonkeina.

Kuva: Kimmo Pöri 
Perhorasiasta löytyy sopiva ottiperho Utsjoelle.
Perhorasiasta löytyy sopiva ottiperho Utsjoelle.
 

Kalastuskulttuuri kukoistaa

Kalastus ja kalavedet ovat tärkeä osa suomalaista identiteettiä. Vesillä liikkuminen luonnostamme nauttien on monille elämäntapa. Vesistöjen ja kalastuksen historiallinen merkitys näkyy monissa suomalaisissa paikannimissä.

Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen tunnettiin innokkaana kalamiehenä. Eräs tunnetummista joulun perinteistä on rannikon kalastajien istuvalle presidentille luovuttama jouluhauki. Kalastus ja kalat ovat läsnä myös kirjallisuudessa ja taiteissa. Kalaonnen parantamiseksi suomalaiset ovat tehneet kalataikoja. Tunnetuin loitsu kuuluu: "Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja!"

Kalavesien paljouden keskellä ei ole ihme, että kalastus on suomalaisten suosituimpia harrastuksia. Lähes 40 % väestöstä eli noin 2 miljoonaa suomalaista käy kalassa vähintään kerran vuodessa. Aktiivisia harrastajia on satoja tuhansia ja monille kalastus on tärkein harrastus.

Kansainvälisellä kalastusmatkailulla on Suomessa lähes 200 vuoden perinteet. Englantilaiset perhokalastajat löysivät Tenon lohiapajat ja venäläinen ylimystö Vuoksen mahtikosken taimenineen 1800-luvun alkupuolella. Perhokalastus levisi maahan englantilaisten mukana. Sittemmin suomalaiset kalastajat ovat kehittäneet lukemattoman määrän Suomen vesiin ja kaloille sopivia perhomalleja.

Kuva: Risto Jussila 
Soutu-uistelu on perinteisimpiä kalastustapoja.
Soutu-uistelu on perinteisimpiä kalastustapoja.
 

Vanhat pyyntitavat, nykyaikaiset välineet

Monet nykyisistä kalastusmuodoista ovat tuhansia vuosia vanhoja. Antrean Korpilahdelta löydetty maailman vanhin verkko osoittaa jääkauden jälkeen Suomessa asuneiden metsästäjä-kalastajien hallinneen kehittyneen pyyntitekniikan. Isojen lohijokien padot olivat keskiajalla suurimpia ja kehittyneimpiä kalanpyydyksiä. Niiden pystyttäminen ja käyttö edellyttivät pyyntiyhteisöltä tiivistä yhteistoimintaa. Tenojoella patopyynnistä voi vielä nähdä viimeisen häivähdyksen.

Uistinkalastus on esihistoriallinen pyyntimuoto, josta kehittyi nykyaikainen urheilukalastus. Uistinta on saatettu käyttää Suomessa jo kivikaudella. Varmempia todisteita löytyy rautakaudelta 1000-luvun taitteesta, jonne Rautalammilta ja Tampereelta löydetyt kupariset uistimet ajoittuvat.

Talvikalastuskausi on Suomessa pitkä ja tärkeä kalastusaika. Jään päältä kalastetaan monenlaisin konstein. Pilkkiminen on ikivanha pyyntimuoto, joka edelleen on eräs suosituimmista kalastustavoista. Nykykalastajan kevyet välineet eroavat kuitenkin melkoisesti kivikauden "Kala-Kullervon" järeistä pyyntivehkeistä.

Kuva: Jari Salonen 
Saalis on parhaimmillaan kalaveden äärellä valmistettuna.
Saalis on parhaimmillaan kalaveden äärellä valmistettuna.
 

Saalis syödään nautinnolla

Suomalainen vapaa-ajan kalastus on monipuolista. "Lähiruokaa puhtaista vesistä verkoilla" on ydinajatus monelle suomalaiselle vapaa-ajan kalastajalle. Muualla Euroopassa verkot ovat pääsääntöisesti vain ammattikalastajien käytössä.

Viime vuosikymmenien aikana seisovilla pyydyksillä kalastaminen on vähentynyt, ja kaloja jahdataan yhä enemmän vapavälinein. "Pyydystä ja päästä" -kalastus kasvattaa suosiotaan nuoremman polven keskuudessa.

Suomalainen kalastaja on omapäinen ja tietää kalastuksesta paljon. Hän asettaa helposti kyseenalaiseksi niin muiden kalastajien kalastustavat ja mielipiteet kuin viranomaisten ja tutkijoiden "kirjaviisaudetkin". On hän myös nopea oppimaan uutta – etenkin jos naapuri alkaa saada isompia kaloja. Jos perustelut ovat aukottomat, hän saattaa jopa harkita luopumista omista pinttyneistä mielipiteistään.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Vesillä olo on elämäntapa monille suomalaisille.
Vesillä olo on elämäntapa monille suomalaisille.
 
 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2024
 

Suomen Kalastusmuseoyhdistys