Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Kalastustavat > Ravustus 
Heittokalastus
Jigikalastus
Vetouistelu
Perhokalastus
Onginta
Pilkintä
Ravustus
Muut kalastusmuodot
   
   
Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

   
Mökkimajoitusta kalastajille
Mökkimajoitusta kalastajille

   
Opastettuja kalastusretkiä
Opastettuja kalastusretkiä

   
Kalastusvälineliikkeet
Kalastusvälineliikkeet

Ravustus

 

Kuva: Raputietokeskus
Ravustus on hauskaa. Iso-Roine, Hauho. Saimaa. Vuosittainen jokirapusaalis on 1–1,5 milj. yksilöä. Rapumerrat lasketaan perinteisesti pyyntiin iltahämärissä.
Ravustus on hauskaa. Iso-Roine, Hauho.


Mikä onkaan sen mukavampaa kuin rapumertojen virittely pyyntiin syksyn pimenevinä iltoina ja niiden kokeminen seuraavana aamuna. Etelä-Suomen suurten järvien täplärapusaaliit ovat nousseet huimaa vauhtia, joten yhä useammin merroissa rapisee.

Ravustuskausi alkaa heinäkuun 21. päivänä klo 12 ja päättyy lokakuun lopussa. Kuumin sesonki kestää syyskuun puoliväliin saakka.

   

Täplärapuja pyydystetään merroilla kivikkopohjilta järvien ranta-alueilta ja karikoilta. Sopiva pyyntisyvyys on 3−6 metriä. Rapujuhlat hyvässä seurassa ovat suomalaista syystunnelmaa parhaimmillaan.

Täplärapu viihtyy kivikkorannoilla

Täplärapuja (Pasifastacus leniusculus) pyydystetään järven rantojen ja karikoiden kivikkopohjilta. Lumpeikot ja veteen kaatuneiden puiden vierustat ovat hyviä pyyntipaikkoja. Sopiva pyyntisyvyys on yleensä 3–6 metriä, mutta täplärapuja liikkuu aina niin syvällä kuin kivikkoa riittää. Myös matalasta metrin vedestä voi tulla hyvin saalista.

Rapujen liikkuminen on kausiluontoista, ja parhaat pyyntialueet vaihtelevat ravustuskauden mittaan. Kun ravuilla on kuorenvaihto menossa, saaliit ovat heikkoja. Isot täpläravut käyvät välillä ruokailemassa aivan tasaisilla pohjilla.

Kuva: Jari Salonen 
Täplärapu on kotiutunut hyvin Tampereen Pyhäjärveen.
Täplärapu on kotiutunut hyvin Tampereen Pyhäjärveen.
 

Muoviset putkimerrat ovat suosituimpia. Ne pyytävät hyvin ja ovat helppoja käsitellä. Särki on käytetyin ja paras syötti, mutta myös muut syöttikalat kelpaavat ravuille.

Merrat voi laskea joko yksitellen tai litkassa selkäsiimaan kiinnitettyinä 5–10 metrin välein. Yleinen tapa on laskea pyydykset illalla ja katsoa seuraavana aamuna, mutta täplärapu menee pyydykseen myös päivällä. Lämpimän veden aikaan syötit eivät säily pitkään hyvänä.

Kuva: Raputietokeskus 
Rapuja keitetään tillin kera suolaliemessä noin 10 minuuttia.
Rapuja keitetään tillin kera suolaliemessä noin 10 minuuttia.
 

Suuret järvet rapuaittoina

Ravustusmahdollisuudet ovat merkittävästi kasvaneet Etelä-Suomen isoilla järvillä täplärapukantojen vahvistuminen myötä. Hyviä ravustusvesistöjä ovat mm. Etelä-Saimaa, Kukkia, Pälkänevesi, Roine, Näsijärvi, Päijänne, Säkylän Pyhäjärvi ja Tampereen Pyhäjärvi.

Kotimaista jokirapua (Astacus astacus) esiintyy monissa pikkujärvissä ja jokivesistöissä. Rapurutto on tuhonnut parhaat rapukannat ja rapuruton leviämisen estämiseksi rapumerrat tulee desinfioida, jos niitä käytettään eri vesistöissä. Jokirapu viihtyy matalassa ja sitä pyydetään yleensä 1–2 metrin vedestä, puroista aivan matalasta rapuhaavilla ja jopa käsin.

Kuva: Ismo Kolari 
Syksy on rapujuhlien aikaa.
Syksy on rapujuhlien aikaa.
 

Rapujuhlissa riemu raikaa

Ravut keitetään 3–4 %:n suolaliemessä, johon lisätään mausteeksi tilliä ja hieman sokeria. Saksiniekat nautitaan jäähdytettynä paahtoleivän, lisäkkeiden ja valkoviinin ja muiden juomien kera. Rapukestit hyvässä seurassa ovat suomalaista syystunnelmaa parhaimmillaan.

5 vinkkiä ravuille:

Snapsi 1. pyrstölle

Snapsi 2. pyrstölle

Snapsi 3. pyrstölle

Snapsi 4. pyrstölle

Ja sitten ne laskut menivät sekaisin...

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2018
 

Hae