Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Kalastustavat > Vetouistelu 
Heittokalastus
Jigikalastus
Vetouistelu
Perhokalastus
Onginta
Pilkintä
Ravustus
Muut kalastusmuodot
   
   
Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

   
Mökkimajoitusta kalastajille
Mökkimajoitusta kalastajille

   
Opastettuja kalastusretkiä
Opastettuja kalastusretkiä

   
Kalastusvälineliikkeet
Kalastusvälineliikkeet

Vetouistelu

 

Kuva: Petteri Kontila
Kuhan uistelijoita Pohjois-Kallavedellä. Pyhäjärvi, Tammela. Vetouisteluvieheitä hauelle ja kuhalle. Vasemmassa pystyrivissä Storm Thunder Stick, Rapala Minnow Rap, Rapala Deep Tail Dancer, Jesse, Merimetso, Räppäri ja Kuusamo Painouistin. Oikealla Rapala X-Rap, Nils Master Invincible, Rapala CountDown Magnum, Rapala Floating Magnum, Vetopelti ja Professor.
Kuhan uistelijoita Pohjois-Kallavedellä.


Vetouistelu on suosittu ja Suomen vesistöjen laajoille ulapoille hyvin soveltuva pyyntimuoto. Keväällä ja loppusyksyllä vetouistelija jahtaa lohta ja taimenta, kesällä ja alkusyksyllä vaaput viritetään kuhan, hauen ja ahvenen päänmenoksi.

Uistimen soutu on ikivanha pyyntitapa. Lohensoutu on suomalainen perinne, joka elää edelleen vahvana. Tenolla ja Tornionjoella suurimmat lohet kalastetaan soutamalla vaappuja, perhoja ja lusikoita. Myös taimenta ja harjusta kalastetaan joesta soutamalla. Järvillä ja rannikolla vetouistelussa käytetään pääsääntöisesti moottoriveneitä.

Kuva: Risto Jussila 
Keurusselkä on tunnettu isoista hauista.
Keurusselkä on tunnettu isoista hauista.
 

Haravointia levittäjillä

Nykyaikaisessa vetouisteluveneessä on vedossa yhtä aikaa useita siimoja. Osa siimoista on ohjattu pyytämään veneen ajolinjan ulkopuolelle levittäjillä, jolloin uisteluvene pystyy haravoimaan leveän vesialueen kerrallaan.

Levittäjiä eli plaanareita on kahta päämallia. Pieni siimaan kiinnitettävä levittäjä vie yhden siiman vieheineen sivulle. Isot kelkat taas uitetaan veneen sivulle muovi- tai teräsvaijerin avulla. Vaijeriin kiinnitettyjen vapauttimien avulla saadaan koko vaijerin mitalle viritettyä useita siimoja vieheineen.

Vetouisteluvavat ovat jäykkiä ja lyhyitä ja niissä on herkkä kärki. Siiman vahvuus on 0,35–0,45 mm. Mitä ohuempi siima, sen herkemmin viehe potkii. Lohen soudussa ja ison hauen uistelussa kalusto saa kuitenkin olla järeämpää. Vieheet laitetaan uimaan veneen perään 20–50 metrin siimoihin. Lohijoilla 15–20 metriä siimaa veneen perässä on riittävä määrä.

Haukea penkasta ja pohjalta

Vaaput ja lusikkauistimet ovat suosituimpia haukivieheitä. Isolle hauelle tarjotaan kookkaita vaappuja. Haukea uistellaan tyypillisesti rantojen läheisyydestä ja matalikkojen reunamilta 1–10 metrin syvyydestä. Syvännevaaput sukeltavat syvälle ilman painotuksia. Takilalla hauen tavoittaa yli 10 metrin vedestä. Takilan kuulalla kannattaa välillä hieman pölläyttää pohjaa, sillä hauki vaanii useimmiten pohjan tuntumassa.

Kuva: Risto Jussila 
Kannonjärvi, Kannonkoski.
Kannonjärvi, Kannonkoski.
 

Raksi on tehokas

Lohikaloille tarjotaan vilkkaasti uivia lusikoita ja kapearunkoisia ja tiheäpotkuisia 7–12 cm:n vaappuja. Merilohen uistelussa isot pellit ovat suosituimpia. Täkyraksi on saavuttanut suuren suosion taimenen ja järvilohen uistelijoiden keskuudessa. Muikulla tai salakalla syötitettyä täkyraksia vedetään hitaalla nopeudella. Vaappuja ja lusikoita käytettäessä vetonopeus saa olla kova, 4–6 km/h.

Järvi- ja meritaimenen uistelussa hyviä paikkoja ovat karikoiden kupeet, niemen kärjet ja ulapan saarten rannat. Taimen ja erityisesti merilohi ja järvilohi nappaavat usein keskeltä selkää matalikon reunasta tai syvänteen päältä. Loppusyksyllä taimen saattaa iskeä aivan rannan tuntumasta.

Kesällä uistellaan syvältä

Keväällä ja loppusyksyllä kylmän veden aikaan lohikalat tapaa pintavesistä. Keskikesällä lohikalat tavoittaa 5–20 metrin syvyydestä ja tuolloin painosyvääjät ja syvätakilat kuuluvat uistelijan apuvälineisiin. Kalapaikat ja kalaparvet etsitään kaikuluotaimen avulla.

Kuva: Markku Myllylä 
Siialle tarjotaan minivaappuja.
Siialle tarjotaan minivaappuja.
 

Kuha iskee painokuvaan

Kuhalle käytetään vaappuja ja painokuvia. Painokuva-vaappu-yhdistelmällä tai painokuvalitkoilla vieheet saadaan kuhan ulottuville 5–10 metriin.

Kuhaa uistellaan hitaasti, 2–3 km/h. Monet pitävätkin soutamista edelleen parhaana kuhanpyyntitapana. Alkukesästä hyviä kuhapaikkoja ovat matalikot ja lahtien suualueet. Keskikesällä ja syksyllä kuhaa uistellaan selkävesiltä matalikkojen reunoilta, saarten kupeesta ja syvän päältä. Kuhan ottisyvyys vaihtelee päivittäin sekä kellonajan että kelin mukaan pintakalvosta yli 10 metriin. Usein kuha ei ota lainkaan.

Ahventa ja siikaa uistellaan pienillä vaapuilla. Iso ahven ottaa myös pieneen peltiin ja täkyraksiin. Siialle käytetään pieniä minivaappuja.
Vetouistelussa voidaan käyttää perhoja vaikkapa yhdessä lusikkauistimen kanssa. Nieriä ja taimen ottavat mielellään perhoon.

Vetouistelussa on kaksi koulukuntaa. Toisen edustajat tekevät koko ajan hiki hatussa töitä vaihtaen viehettä ja pyyntisyvyyttä koluten pohjat ja karikot millimetrin tarkkaan. Toinen koulukunta virittää vieheet perään ja keskittyy sen jälkeen laiskotteluun ja maisemien ihailuun.

Kuva: Risto Jussila 
Vetouistelu on rentoa puuhaa.
Vetouistelu on rentoa puuhaa.
 
 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2018
 

Hae