Heittokalastus
Kuva: Risto Jussila Enonjärvi, Kannonkoski.
Suomen kalavedet ovat kuin luodut heittokalastajalle. Matalia vesiä on määrättömästi ja kalat on helppo tavoittaa. Saalisvarmuus on erinomaista luokkaa, ainakin hyvänä päivänä. Paikallistuntemus ja kalastajan taidot vaikuttavat paljon viimeksi mainittuun asiaan.Suomessa heittokalastajan tärkeimpiä saalislajeja ovat hauki, ahven, kuha, harjus ja taimen.Jotta kalastus on miellyttävää, välineiksi voi suositella jämäkkää ja tunnokasta noin 1,8–2,4-metristä vapaa, kevyttä, 1 000 – 2 500 luokan haspelikelaa ja ohuehkoa, 0,25–0,30 mm:n siimaa tai vaihtoehtoisesti 0,15 mm:n punottua siimaa. Kevyiden välineiden etuna on paitsi kalastuksen vaivattomuus, myös tunnokkuus; kalan tärpin tuntee heti, ja vastaiskun voi tehdä salamannopeasti. Kuva: Jari Tuiskunen  Laukaan Kapeenkoskella kalastuskausi jatkuu läpi talven. Joelle pienet vieheet Pienet, 4–6 cm:n kevyet vaaput toimivat suomalaiskoskilla. Niitä on helppo uittaa kosken kivien taakse, virran syvänteisiin ja muihin paikkoihin, missä kalat lymyävät. Anna virran pyörteiden tehdä vaapulle houkutteleva uinti ja kelaa sitä hitaasti. Usein kala iskee lähes paikallaan potkivaan vieheeseen. Virtavesillä käytetään myös pienehköjä lusikoita ja lippoja. Molempien etuina ovat loistavat heittopituudet. Lisäksi näitä vieheitä on helppo vajottaa syvälle ja kosken syvimpienkin poteroiden kalastus onnistuu. Nykyään virtavesillä kalastetaan paljon liitseillä. Lyijypäällä varustettuun koukkuun sidottu herkkäuintinen marabou-sidos on monissa oloissa yksi varmimpia vieheitä. Liitsit ovat erityisen suosittuja taimenen ja kirjolohen pyynnissä. Ne toimivat myös ahvenelle ja kuhalle. Kirkasvetisillä virtavesillä käytetään sinisen, harmaan ja ruskean sävyisiä vieheitä. Myös kirkkaampia värejä kannattaa kokeilla. Jos vesi on tummempaa, vieherasiasta kaivetaan esiin keltaiset, oranssit ja punaiset värit. Kuva: Jari Tuiskunen  Kuorevesi, Jämsä. Syyskuu on hyvää kalastusaikaa järvillä. Järvellä ja rannikolla Kaikki Suomen järvet ja Itämeren rannikko ovat heittokalastajan pelikenttää. Hauen pyyntiin varustaudutaan erilaisella arsenaalilla vaappuja, lusikoita ja suurikokoisia lippoja. Jos haukea haetaan syvänteiden laidoilta, isokokoiset kalajigit pitää ottaa matkaan mukaan. Ahven ottaa hanakasti vaappuihin ja lippoihin sekä jigeihin. Kuhaa heittokalastaja hakee tavallisimmin jigeillä. Erilaiset toukka- ja kalajigit ovat tehokkaimpia, mutta varmuuden vuoksi mukaan kannattaa varata myös syvälle sukeltavia vaappuja. Harjus petetään tehokkaimmin pienikokoisilla lipoilla. Hyviksi todettuja malleja ovat erityisesti Bete Lotto ja Meppsin pienikokoiset mallit. Kuva: Jari Tuiskunen  Lippa on heittokalastajan ahvenviehe. Jerkit ison hauen koneita Kun lähdetään kalastamaan isoa haukea, kalastajat suosivat nykyään jerkkejä. Näissä isokokoisissa vaapuissa ei ole lainkaan uintilevyä, eli vieheen liike tehdään kokonaan vavan liikkeillä ja kelauksella. Eri tilanteisiin tarvitaan erilaisia jerkkejä. Kylmässä vedessä hitaasti uppoava tai leijuva suspending jerkki on oiva valinta, lämpimissä vesissä vieheen nopea vajoaminen on etu. Kylmässä vedessä pysäytykset voivat olla jopa 5–10 sekunnin luokkaa. Kankealle kalalle pitää antaa aikaa napata. Popperit pärskivät pinnassa Yksi mielenkiintoisimpia ja huikeita tärppejä tarjoava heittokalastuksen muoto on popperipyynti. Popperit ovat kelluvia, veden pintakalvossa uivia vaappuja. Tärppi on näyttävä, kun kala nappaa voimalla popperiin altapäin. Popperikalastaja hakee saalishauet aivan kaislikoiden laidoilta ja matalasta 1–2 metrin syvyydestä. | 
Suomi
