Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Kalastustavat > Perhokalastus 
Heittokalastus
Jigikalastus
Vetouistelu
Perhokalastus
Onginta
Pilkintä
Ravustus
Muut kalastusmuodot
   
   
Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

   
Mökkimajoitusta kalastajille
Mökkimajoitusta kalastajille

   
Opastettuja kalastusretkiä
Opastettuja kalastusretkiä

   
Kalastusvälineliikkeet
Kalastusvälineliikkeet

Perhokalastus

 

Kuva: Kimmo Pöri
Ajaton hetki. Perhokalastajat tutkimassa hyönteisiä. Kairijoki, Savukoski. Kaldoaivi, Inari. Kelluntarengas on oiva apuväline. Lohiperhoja. Vasemmalla putkiperhoja, jotka ovat erityisen suosittuja Suomen- ja Pohjanlahteen laskevissa lohijoissa. Keskellä erilaisia karvasiipisiä lohiperhoja, joita käytetään mm. Tenolla heitto- ja soutukalastuksessa. Oikealla ylhäällä kolme pintaperhoa lohelle.
Ajaton hetki.


Suomen joet ja järvet ovat hienoa ympäristöä perhokalastajalle. Runsas kalasto ja kalavedet antavat tilaisuuden monipuoliseen perhokalastuksen harrastamiseen. Perhokalastaja pääsee kalavesille helposti.

Tavanomaisissa jokikohteissa kalastetaan taimenta, harjusta ja kirjolohta, niinpä 4–6 luokan välineet ovat sopivia. Jos lähdetään lohijoille, matkaan pitää varata 8–12 luokan välineet.

Luonnonväreihin sidotut vesiperhosen ja päiväkorennon eri kehitysvaiheiden jäljitelmät ovat yleisimpiä perhomalleja. Lisäksi valikoimaan kuuluvat erilaiset streamerit eli kalajäljitelmät ja liitsit eli juotikasjäljitelmät. Värikkäät perhot ovat suosittuja kirjolohen pyynnissä.

Tavallinen koukkukoko on 2–10. Välineet valitaan joen koon ja veden korkeuden mukaan. Matalan veden aikaan voidaan kalastaa keveämmillä välineillä.

Kuva: Jari Salonen 
Perhorasiasta tulee löytyä vaihtoehtoja.
Perhorasiasta tulee löytyä vaihtoehtoja.
 

Taimenta ja kirjolohta läpi vuoden

Perhokalastussesonki alkaa huhtikuun sumukorentoajasta ja päättyy syysrauhoitukseen syyskuussa. Myös loppusyksyllä ja talvella perhokalastus tuottaa siiman päähän iloisia yllätyksiä.

Harjus on pohjoisen Suomen pääsaalislaji. Harjusta esiintyy lähes kaikissa virtavesissä ja monissa järvissä. Pohjoisimman Lapin kristallinkirkkaissa vesissä perhokalastajalla on ainutlaatuinen tilaisuus päästä kontaktiin jopa kaksikiloisten villien harjusten kanssa.

Taimen ja kirjolohi ovat monilla virtavesillä tärkeimpiä saalislajeja. Mainioita kohteita villin taimenen pyyntiin ovat Ylä-Lapin vedet, Käsivarsi, Vätsäri ja Kaldoaivin erämaa sekä Kuusamon kosket. Keski-Suomen koskireitit ja Ruunaan kosket ovat suosittuja paikkoja.

Kuva: Kimmo Pöri 
Ruunaan kosket ovat Itä-Suomen suosituimpia kalapaikkoja.
Ruunaan kosket ovat Itä-Suomen suosituimpia kalapaikkoja.
 

Lohijoelle järeillä välineillä

Suomen lohijoet tarjoavat perhokalastajalle loistavat mahdollisuudet päästä väsyttelemään todellista jättikalaa. Erityisesti Tenolla sekä perhon heitto että soutu ovat suosittuja ja tuottoisia kalastusmuotoja. Kevyet varusteet kannattaa kuitenkin unohtaa kotiin − siimaa voi kiidättää yli 20-kiloinen kala.

Siika on perhokalastajalle haastava laji, mutta huippusesonkina saaliit voivat olla hyviä. Monilla paikoilla parhaat ottiajat sijoittuvat heti alkukesään.

Isokokoista kalaa saadaan Lapin erämaisilla vesillä, mutta yhtä lailla jättisiika voi napata mökkilahdelta. Suomussalmen Hossan alueen järvet ovat tunnettuja suursiioistaan, samoin Lestijärven Valkeinen.

Kuva: Veli-Pekka Räty 
Tenojoelta perhokalastaja voi tartuttaa elämänsä kalan.
Tenojoelta perhokalastaja voi tartuttaa elämänsä kalan.
 

Hauki taivuttaa perhovapaa

Yhä useampi perhokalastaja suuntaa vesille haukijahtiin. Kalaan pääsee edullisesti ja saalisvarmuus on hyvä. Perhovapaa voi taivuttaa yli kymmenkiloinen jättihauki.

Haukea etsitään matalista vesistä, kaislikoiden ja karikoiden laidoilta. Perholla on helppo kalastaa matalat paikat, joiden kalastus muilla vieheillä on hankalaa.

Haukiperhoina käytetään kookkaita isoon koukkuun sidottuja streamereita ja putkiperhoja. Värimaailma vaihtelee ajankohdan ja veden värin mukaan.
Uittotekniikkakin vaihtelee kylmän veden hyvin rauhallisesta ja pitkistä pysäytyksistä lämpimän veden nopeampaan rytmiin. Etelä-Suomen jokivesissä on mahdollista kalastaa perholla myös turpaa, toutainta tai säynettä. Lisäksi monilla järvillä ja virtavesissä esiintyy isokokoista särkeä, joka ottaa hetkittäin hanakasti perhoon.

Suomalainen kesäyö, edessä kohiseva koski, rannalla savuava nuotio ja perhokalastaja vapa kädessä – siinä on monen kalastajan toive. Usein hetki kruunataan vielä komealla kalalla. Silloin kalastaja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Kuva: Jani Ollikainen 
Hauen perhokalastus on kasvattanut suosiotaan varsinkin rannikolla.
Hauen perhokalastus on kasvattanut suosiotaan varsinkin rannikolla.
 
 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2018
 
Pintaperho kelluu virrassa Lapin tunturijoella. Vapa alkaa taipua ja vahva pyrstö iskee vettä. Kalastaja on saanut kosketuksen villiin harjukseen.

Hae