29,55 kg hirviöturska Suomen isoin kala

Turska oli 1980-luvulla tavallinen saaliskala rannikollamme. Nykyään niitä saadaan rannikoltamme saaliiksi harvakseltaan, mutta Ahvenanmaan vesillä se on hieman yleisempi. Viime toukokuussa Luonnonvarakeskuksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tutkimushankkeessa saatiin verkolla 141 cm ja 29,55 kg turska, joka oli itse asiassa vieläkin painavampi, sillä kala punnittiin vasta perattuna.

Pasuri on särkikalalaji, joka jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi kuin sitä muistuttava lahna. KVVY Tutkimus Oy:n Tampereen Iidesjärvellä elokuussa tekemien kalatutkimusten yhteydessä saama 0,980 kg pasuri lähentelee maagista kilon painorajaa.

Nahkiaisella on merimuotoa huonommin tunnettu sisävesissä elävä järvimuoto, joka kutee järvestä lähtevissä tai sinne laskevissa joissa. Puruvedeltä uistelun yhteydessä marraskuussa täkyraksiin tarttunut 26 cm nahkiainen on järvimuodon uusi ennätys.

Idänsieraintokko on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Virolahdelta kesäkuussa onkimalla pyydetty 7,2 cm idänsieraintokko on samalla Suomen ennätyskalarekisterin 81 kalalaji.

[Uudet sarjat vapautettaville kaloille

Ennätyskalalautakunta teki helmikuun kokouksessa historiallisen päätöksen avaamalla kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Uudet sarjat ja niiden ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Tällä lautakunta haluaa parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Kalat merkitään samaan taulukkoon vanhojen painon mukaisten ennätysten kanssa, mutta omalle riville. Jatkossa ennätyskalarekisterissä voi näiden kalalajien osalta olla sekä vanha kalan painoon perustuva ahvenennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ahvenennätys.

Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 81 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

Uudessa kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskalat/

Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät lisäksi osoitteesta
https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/

(15.03.2023)