Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Hyvä tietää > Uutiset 
Kalapaikkana Suomi
Uutiset
Kalastusluvat
Kalatapahtumat
Historia ja perinteet
Kalastusalan järjestöt
Kalaruoat
Turvallisuus
Videoita
Matkustusinfo
   
   
Mökkimajoitusta kalastajille
Mökkimajoitusta kalastajille

   
Opastettuja kalastusretkiä
Opastettuja kalastusretkiä

   
Kalastusvälineliikkeet
Kalastusvälineliikkeet
<< Kaikki uutiset

Elohopea, lohi ja kyttyrälohi nousussa – kuhavesillä vavat luokilla

 
Meneillään oleva kalakesä jää historiaan mm. ennätyksellisistä veden lämpötiloista, metsää niittäneistä myrskytuulista ja runsaasta lohien noususta pohjoisen lohijokiin. Kalakelit ovat olleet hienot ja vesillä on vietetty antoisia hetkiä. Eräissä virtakohteissa kalastus tosin jouduttiin laittamaan tauolle pahimpien helteiden ajaksi.

Vanhat lämpöennätykset romukoppaan
Pintavedet lämpenivät nopeasti yli 20 asteen kesäkuussa, josta muodostui tilastohistorian lämpimin mm. Tampereen korkeudella. Kesäkuun puolivälin ja juhannuksen väliset Vieno-, Paula- ja Aatu-myrskyt tekivät laajalti tuhoja puustolle sekoittaen ja viilentäen samalla pintavesiä – tämä jäi kuitenkin tilapäiseksi. Itsepäisen kuumien ilmavirtausten ja aurinkoisten päivien yhä vain jatkuessa vesimassat lämpenivät nopeasti lämpimän veden kerroksen ulottuessa yhä syvemmälle.

Heinäkuun alkupuoliskon aikana jalkapallon EM-kisojen loppupelien aikaan ja olympialaisia odotellessa iltapäivälämpötilat nousivat lähes koko maassa läkähdyttävään 30–24 asteeseen, minkä seurauksena monissa Etelä- ja Keski-Suomen vesistöissä mitattiin kuun puolivälissä poikkeuksellisen korkeita 25–27 asteen veden lämpötiloja. Esimerkiksi Saimaalla pintaveden lämpö kipusi tilastohistorian kärkilukemaan 26,3 asteeseen. Järvien ohella myös rannikkovedet olivat kuin linnunmaitoa. Suomen ympäristökeskuksen Längelmäveden Kaivannon havaintoasemalla sekä heinäkuun veden lämpötila (22,8 astetta) että kesä-heinäkuun keskimääräinen veden lämpötila (20,8 astetta) nousivat ennätystasolle.

Kuhien lisääntyminen ja saaliit hyviä
Kesästä muodostuikin poikkeuksellinen otollinen kuhan ja muiden lämmintä vettä suosivien kalalajien poikasille, mikä näkyy vahvoina vuosiluokkina muutamien vuosien päästä. Myös monien aiempien kesien kuhatuotanto on ollut erittäin vahvaa, joten vesissä uiskentelee tällä hetkellä paljon eri kokoluokan messinkikylkiä.

Kuva: Ismo Kolari 
Kuha viihtyy lämpimissä vesissä. Hyvä sesonki on käynnissä parhaillaan.
Kuha viihtyy lämpimissä vesissä. Hyvä sesonki on käynnissä parhaillaan.

Kuhan uistelu tuotti kesän helteillä monin paikoin mieluisia saaliita pintavesistä. Myös ahven aktivoitui ja iski monin paikoin ahnaasti lippoihin, pieniin vaappuihin ja jigeihin. Hauki ja lohikalat painuivat syvempiin vesikerroksiin lämmintä vettä pakoon. mm. Säkylän Pyhäjärveltä ja Lappajärveltä uutisoitiin kalakuolemia; varsinkin kiiskiä menehtyi runsaasti.

Yli 80 000 lohta Tornionjoelle – Tenosta kyttyrälohijoki
Kattilakosken lohilaskurin on ohittanut jo yli 80 000 lohta, mikä on kolmanneksi suurin lukema Tornionjoen lohiseurannoissa huippuvuosien 2014 ja 2016 (noin 100 000 lohta) jälkeen. Lohisaaliit ovat olleet joella hyviä lukuun ottamatta muutamia päiviä heinäkuun pahimman hellejakson aikana, jolloin jokiveden lämpötila kohosi päälle 20 asteen. Tornion-Muonionjoen lohitilastoon oli kertynyt kesä-heinäkuussa lähes 2 500 ilmoitusta, kun kesä-heinäkuussa 2020 lohia ilmoitettiin noin 1000 vähemmän.

Tenojoella Pulmangin luotauspaikan on ohittanut tänä kesänä noin 65 000 kalaa, joista kyttyrälohia on jopa noin 40 000 Luonnonvarakeskuksen alustavan arvion mukaan. Heinäkuussa 2021 kaikuluotaimessa näkyi poikkeuksellisen runsaasti 45 – 65 cm kaloja, joista huomattava osa lienee juurikin ollut kyttyrälohia. Kyttyrälohia, joiden esiintymisissä on havaittu parittomien vuosien huipentumia, nousi edellisen kerran runsaammin Tenoon kaudella 2019. Tuolloin kyttyrälohien osuus 45 – 65 cm kokoisista kaloista heinäkuussa keskimäärin noin puolet. Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha) on alun perin kotoisin Tyynen valtameren alueelta ja kotiutettu Jäämeren alueelle venäläisten tekemillä istutuksilla 1950-luvulta alkaen.

Tänä kesänä kyttyrälohia on noussut sekä Tenoon että Varangin alueen jokiin merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin. YLEn tietojen mukaan Varanginvuonon pohjoisrannalle laskevasta Annijoesta (Vestre Jakobselv) paikalliset kalastajat olivat pyydystäneet heinäkuun puoliväliin mennessä pois jo noin 5 000 kyttyrälohta. Kyttyrälohta eli ”pukkelaksia” on kalastettu myös Näätämöjoesta, jonne sitä on noussut paljon tänä kesänä. Vieraslaji on napannut ahnaasti vieheeseen ja niitä on nostettu ylös käpäläverkolla. Kalastuksen valvojat ovat poistaneet kyttyrälohia lohiportaista sulkemalla portaiden sulkuluukun.

Tenolla ja Ruijan alueella pyritään löytämään keinoja vieraslajin kantojen kurissa pitämiseksi. Seurantaa varten kyttyrälohia mm. merkitään radiolähettimillä ja kerätään tietoa lajin levittäytymisestä ja lisääntymisalueiden sijainnista. Kyttyrälohen tunnistaa pyrstössä olevista suurista tummista pisteistä. Yleisväri on hopeinen. Kudulle nousevat kalat muuttuvat kylkiviivan yläpuolelta tumman oliivinvihreiksi. Alemmas kylkiin ilmestyy vaaleanpunaista kuviointia. Kutuasuiselle koiraalle kasvavat koukkuleuat ja tunnusomainen korkea kyttyräselkä. Kyttyrälohi kutee jokeen syksyllä ja kuolee ennen kuin Atlantin lohen kutuaika koittaa. Kyttyrälohen poikaset vaeltavat mereen pienikokoisina jo seuraavana keväänä. Toistaiseksi on epäselvää, onko lajista haittaa ja uhkaa luontaiselle merilohelle ja sen lisääntymiselle.

Kesäsesonki jatkuu vilkkaana ja hieman sateisempana
Elokuu on hyvää aikaa mm. kuhanuisteluun sekä kuhan, ahvenen ja hauen jigittelyyn tai ahvenen pohjaongintaan. Kesän kalastussesonki jatkuukin järvillä, rannikolla ja monissa jokikohteissa vilkkaana. Elokuulle tultaessa vedet ovat viilenneet normaalitasolle ja ovat tällä hetkellä Etelä- ja Keski-Suomen järvillä yleisesti vajaat parinkymmentä astetta. Erityisesti koski- ja virtakohteissa kalastusta on harjoitettu elokuun alkupäivät aktiivisesti ja paikattu helteillä menetettyjä kalastustunteja. Kalastuslupia lunastetaan tällä hetkellä edelleen vilkkaasti. Alustavasti näyttää siltä, että tällä kaudella lupamäärissä jäädään hiukan yleisesti jälkeen ensimmäisen koronavuoden huippulukemista.

Tuleville viikoille on ennustettu melko lämpimiä kelejä, joskin ajoittain hieman sateista. Kuivan ja helteisen kesän aikana järvien vedenkorkeudet laskivat pääsääntöisesti normaalia alemmaksi ja virtavesien vesimäärät pienenivät. Jos saadaan runsaita sateita, vesistöjen pinnat tulevat jonkin verran nousemaan ja jokikohteissa riittää virtauksia. Jotkut järvet ovat tosin tälläkin hetkellä sateisen viime talven ja kevään ansiosta normaalia korkeammalle tai niiden veden pinta on lähellä vuodenajan keskitasoa.


Lisätietoja:
Ylen juttu kyttyrälohesta.
Kyttyrälohi – Vieraslajit.fi.
Tornionjoen ja Simojoen nousulohiseuranta.
Tenojoen nousulohiseuranta.
Tornion-Muonionjoen lohitilasto.

Yläkuva: Lohi tärppäsi Muonionjoella helteiden saapuessa juuri ennen vesien liiallista lämpenemistä. (Kuva: Ismo Kolari)

(12.08.2021)

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2021