15 kiloa rikki ─ mikä valaskala!

Jättikuhan painoksi mitattiin 15,3 kg ja sillä oli pituutta 103 cm. Kuha nappasi pari metriä pinnan alta heittämällä tarjottuun 18-senttiseen jigiin. Iso kala löytyi kaikuluotaimen avulla, ja se oli liikkeessä. Muutamia heittoyrityksiä ja viehekokeiluja tarvittiin ennen kuin oikea ottiviehe löytyi ja kuha iski siihen kiinni. Punnituksen jälkeen jättiläinen pääsi takaisin kotijärveen uimaan.

Tärppipaikalla oli vettä noin 10 metriä. Hannun mukaan veden lämpötila oli alueella noin 8 asteista, ja vesi oli lämpöisempää kuin muissa osissa järveä. Kuha suosii lämmintä vettä ja hakeutuu sen ja ravintokalojen perässä sopiville alueille aina vuodenajan mukaan.

Pirkanmaan ja Hämeen vedet ovat historiallisesti olleet Suomen keskeistä kuha-aluetta, ja Kokemäenjoen vesistön lukuisista järvistä saadaan vuosittain paljon suurkuhia. Toukokuu ennen kutuaikaa on ennätyskuhien aikaa. Suomen 2000-luvun ennätyskalarekisteriin toistaiseksi hyväksytty suurin kuha painoi 14,09 kg ja se saatiin toukokuussa 2013 vetouistimella. Ruotsin Sportfiskarna on pitänyt ennätyskalarekisteriä vuodesta 1971. Ruotsin ennätyskuha saatiin toukokuussa 2014 vertikaalijigaamalla, ja sillä oli painoa ”vaatimattomat” 12,53 kg.

Isoja kuhia kasvussa pinnan alla
Tulevaisuus näyttää, millaiseksi muodostuu kuhan maksimikoko ilmaston lämpenemisen myötä. Pidemmän ajan perspektiivissä se näyttää olleen 15 kilon suuruusluokassa. Lauri Koli mainitsee vuonna 1983 ilmestyneessä Retkeilijän kalaoppaassaan, että Rautavedestä on saatu 15 kilon kuha.

Kuha on pitkäikäinen kala, joka voi saavuttaa jopa parinkymmenen vuoden iän. 1990-luvun loppupuolelta alkaen vallinneina monina hellekesinä Suomen järviin on syntynyt useita vahvoja kuhavuosiluokkia, joiden joukosta on selviytynyt uiskentelemaan järviemme syvyyksiin isoja kaloja. Kuten Hannun tartuttama uskomaton jättiläinen.

Hannu Vesarannan Instagram-sivut.

Kuva Hannu Vesarannan.

(22.05.2021)