<< Kaikki uutisetLaatokan järvilohelle väylä auki Hiitolanjoelle – Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä Vuoden vesistökunnostaja Ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä luovutti tänään Vesistökunnostusverkoston palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on mahdollistanut mullistavan hankkeen, jossa kolme patoa puretaan lähivuosina Rautjärven Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa. Patojen purku mahdollistaa Laatokalta nousevien järvilohien ja taimenien laajamittaisen lisääntymisen Suomen puoleisella jokiosuudella.Säätiö hankki vuosina 2017─2019 omistukseensa kolme Hiitolanjoen sulkevaa voimalaitosta, jotka tullaan purkamaan vuosina 2021─2023. Hanke on toteutukseltaan ja mittakaavaltaan ainutlaatuinen maassamme. Sen lopputuloksena Hiitolanjoen vedet alkavat jälleen virrata vapaina Laatokalle asti noin sadan vuoden tauon jälkeen. Tämä tulee parantamaan merkittävästi äärimmäisen uhanalaisen luonnonvaraisen järvilohen asemaa Suomessa. Pitkä koskireitti vapaaksi järvilohen kutualueeksi
Voimantuotannosta vapautuvat kosket Kangaskoski, Lahnasenkoski ja Ritakoski 18 metrin yhteenlasketulla pudotuskorkeudellaan tulevat muodostamaan upean koskireitin, johon kuuluvat myös ylävirrassa jo nyt vapaina kuohuvat Uudensillankoski, Rapukoski ja Ali-Juvankoski. Purkuhankkeen ansiosta koskijaksoja vaelluskaloille avautuu myös Hiitolanjoen sivuvesistöissä Torsanreitillä Silamusjoessa ja Torsanjoessa sekä lukuisissa muissa pienissä virtavesissä. Hiitolanjoen voimalapatojen yläpuolella odottavat lohikaloja jo aiemmin kunnostetut koskialueet pääuomassa ja sivujoissa. Noin 9 km pituisella joen Suomen puoleisella osalla lohikalojen vaelluspoikasten arvioitu tuotantopotentiaali on jopa 5 000 - 11 000 vaelluspoikasta vuodessa. Se tarkoittaisi joen nykyisen, valtaosin Venäjän puolelle sijoittuvalla 44 km pituisella jokialueella tapahtuvan poikastuotannon kaksinkertaistumista ja huomattavaa lisäystä nousulohien ja -taimenien määrässä myös Suomen puolella. Tähän saakka valtakunnan rajan yli on vaeltanut vain muutamia kymmeniä lohikaloja vuodessa. Hiitolanjoen koskien ennallistaminen tulee mahdollistamaan vesistön vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron käynnistymisen toden teolla. Vaelluskalakantojen suojelun lisäksi toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa jokialueen virkistys- ja matkailuarvoa. Ennallistamishankkeen kustannusarvio on 3,2 miljoonaa euroa. Lisätietoja Hiitolanjoesta
Lisätietoja huomionosoituksesta
Yläkuva: Ennallistaminen aloitetaan purkamalla alin nykyisistä padoista, joka sijaitsee Kangaskoskessa, noin kilometrin päässä Venäjän rajasta. Kangaskosken rakennettu putouskorkeus on noin 4 metriä. (Kuva: Arto Apila)
(28.10.2020) | 
Suomi
