<< Kaikki uutisetSuomen Kalakirjasto ‒ paras 100-vuotislahja Hirsirakennuksen rakentaminen alkoi alkukesästä 2017 Muonion Kemiläisenvaaraan. Jerisjärven rannan tuntumaan nouseva Kalakirjasto avataan vuonna 2018. Jerisjärvi on merkittävä historiallinen paikallinen kalastuskohde, josta on pyydetty mm. siikaa ja muikkua. Suomen Kalakirjasto tulee toimimaan avoimena kirjastona alan tutkijoille, keräilijöille ja muille asiasta kiinnostuneille. Kirjastotilojen yhteyteen valmistuvat työskentely- ja majoitustilat, joita esim. väitöskirjatutkijat voivat hyödyntää lyhytaikaisesti. Kirjasto tulee olemaan auki sopimuksen mukaan, ainakin aluksi.Juhlaseminaari Oloksella Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari pidettiin Muoniossa lumisen Olos-tunturin juurella 23.11.2017. Pakkanen paukkui aattoiltana -24 asteessa. Sisätiloissa kylmästä viimasta ei ollut tietoakaan ja lämminhenkinen tilaisuus keräsi ison joukon tutkijoita, toimihenkilöitä ja muita kalaihmisiä ja -konkareita eri puolilta Suomea. Seminaarin yhteydessä julkistettiin uuni tuore kalakirja “100 merkittävää kalakirjaa”, jonka olivat kirjoittaneet Kalakirjaston vetäjä Ari Savikko ja Sulo Tiainen. Kalakantojen pitkäaikaisseuranta avaintekijä Kalojen kuningas lohi oli luonnollisesti seminaarin pääaiheita ‒ Muonionjokivarressa kun oltiin. Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta (LUKE) esitteli Tenon ja Tornionjoen lohikantojen pitkäaikaisseurantojen tuloksia ja niiden suurta merkitystä kalavarojen hallinnan kannalta. Tiede on maratonjuoksua, ei sprinttikisa. Luotettavan ja käyttökelpoisen tiedon saaminen kalakannan muutoksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä edellyttää systemaattista, kattavaa ja jatkuvaa seurantaa. Lyhytkestoisella projektiluonteisella tarkastelulla saatava tieto jää puutteelliseksi, ja se voi antaa pahimmillaan hoito- ja säätelypäätösten pohjaksi täysin virheellisen kuvan asioiden kulusta ja merkityksestä. Kuva: Ismo Kolari  Tornionjoen kymppikiloinen. Lohikannat vaihtelevat monista eri syistä. Kalansaaliiden ja kalakannan jatkuva seuranta ja pitkät aikasarjat edesauttavat oleellisella tavalla hahmottamaan syy- ja seuraussuhteita ja sitä missä kulloinkin mennään. Erikoistutkija Jorma Piironen (LUKE) selvitti järvilohen nykytilaa Vuoksen vesistöalueella. Järvilohen osalta kerrottavana oli iloisiakin uutisia. Syksyn emokalapyynti Pielisjoella Kuurnan padon alapuolella tuotti saaliiksi pitkälti yli 200 järvilohen emokalaa. 2000-luvulla saalis on ollut keskimäärin vain viidesosa tästä. Uusi kalastusasetus, jolla rasvaevällinen järvilohi rauhoitettiin Vuoksen vesistössä ja Saimaalle perustettiin laaja järvilohen rauhoitusalue kesä-elokuun ajalle, on onnistunut tältä osin hyvin. Aiempaa selvästi isompi osa järvilohista on välttynyt kalastukselta järvivaiheen aikana. Emokalapyynnin onnistuminen antaa hyvät mahdollisuudet järvilohen emokalastojen perustamiselle ja luontaisen lisääntymisen tukemiselle sekä luo lisää uskoa ja pontta muille elvyttämis- ja suojelutoimille. Lahja satavuotiaalle Suomelle Kalakirjaston tietokannassa on yli 22 000 kirjaa ja kirjoitusta vuodesta 1730 alkaen. Kalakirjaston laajoihin kokoelmiin ja toimintaan voi tutustua osoitteessa www.suomenkalakirjasto.fi. Suomi juhlii vuonna 2017 satavuotista taivaltaan itsenäisenä valtiona. Kalastus on ollut oleellinen osa suomalaista elämäntapaa ja kulttuuria jääkauden päättymisestä tähän päivään. Laajan ja merkittävän kirjallisen tuotannon kokoaminen ja pelastaminen jälkipolville ja Suomen Kalakirjaston perustaminen ovat parhaita lahjoja, mitä kansakunta voi juhlavuotenaan saada.
Kalakirjaston rakentaminen Muonioon on edistynyt vauhdilla.
Suomen Kalakirjasto ‒ Suomi 100 -hanke. Yläkuva: Suomen Kalakirjaston perustaminen on ollut Ari Savikon elämäntyö. Hän on ollut mukana kirjoittamassa kolmiosaista Suomen kalabibliografia kirjasarjaa (kuvassa), josta löytyvät kaikki tiedossa olevien kalakirjojen tiedot vuodesta 1730 vuoteen 1950 saakka. Kalatalouden Keskusliitto lahjoitti Oloksen seminaarissa kalakirjaston isälle kultaisen ansiomerkin kunnianosoituksena merkittävästä kulttuuriteosta. (Kuva: Ismo Kolari) (24.11.2017) | 
Suomi
