Kymijokeen kutualueita lohille ja taimenille

Projekti on saanut nimekseen Ilmasilta, koska soraistukseen käytetään osin helikopteria. Kymijoessa on paljon koski- ja virta-alueita, joille soran kuljettaminen olisi muuten vaikeaa tai mahdotonta.

Kymijoki on ollut merkittävin Suomenlahteen laskeva lohijoki. Se on tulvasuojelu-, uitto- ja voimataloustarkoituksiin useaan otteeseen perattu joki, jonka alkuperäinen luonnonpoikaspotentiaali on oleellisesti pienentynyt. Lisäksi Kymijoen ympäristö on pääosin savipitoista maata, jossa on hyvin vähän soraa. Kymijoen vallitseva pohjanlaatu onkin pääosin suurta kiveä, joka ei sovellu lohen luonnonlisääntymiseen kovinkaan hyvin.

Vain luonnonsora kelpaa lohille ja taimenille

Kymijoessa on heikosti kutupaikkoja esimerkiksi lohelle ja taimenelle. Kun saadaan oikeanlaista soraa, kalatkin löytävät sinne, sanoo Kari Taimisto hankkeen toteuttamisesta vastaavasta Cursor Oy:stä. Soran joukossa ei saa olla hienoa hiekkaa, vaan veden on päästävä liikkumaan soran sisässä, jotta mäti saa happea.

Kymijoen projektiin kutusoraa meni noin 2 800 tonnia. Tällä soramäärällä tehtiin kutualuetta yhteismäärältään noin 5 500 m2. Kunnostuskohteet ovat Piirteen-, Ahvion-, Kultaan- ja Pernoon koskialueilla.

Helikopteri hyvä työväline kunnostuksessa

Helikopterin käyttö sopii erinomaisesti leveän, syvän ja voimakasvirtaisen uoman soraistuksiin. Verrattuna kaivinkoneen käyttöön helikopterin etuina ovat soraistuksen onnistuminen virtaamasta riippumatta, työturvallisuus sekä maastolle ja kasveille aiheutuvat vähäiset vahingot. Kymijoen Ilmasilta-hanke valmistui elokuussa 2015.

Lähde: Markku Rekola ja Cursor Oy.

Kuva: "Vain luonnonsoraa voidaan käyttää, sillä kalliomurskeen terävät reunat voivat vahingoittaa kalan pyrstöä ja haitata kutemista." Kuva: Cursor.

Lisätietoja

(13.10.2015)