Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Joet > Vantaanjoki 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Vantaanjoki - sata kilometriä jokea ja kalastuskohteita pääkaupunkiseudun läheisyydessä

 

Kuva: Ismo Kolari
Nukarinkoski kohisee vehreän lehtimetsän keskellä.

Vantaanjoki on noin sata kilometriä pitkä joki, joka saa alkunsa Riihimäeltä. Joki virtaa kuuden kunnan alueella laskien Itämeren Suomenlahteen Helsingin kohdalta.

Vantaanjoki on luonnostaan savisamea, mutta joen keskivaiheilta latvoille voi vesi olla kesäisin kirkastakin. Joen latvaosalla Riihimäen Käräjäkoskella kalastus on lähes purokalastusta. Alavirtaan joen leveys ja virtaama kasvaa ja kalastuspaikat suurenevat pituudeltaan ja leveydeltään.

Joen keskivaiheilla (Hyvinkää-Nurmijärvi) on useita luonnoltaan hyvin vehreitä ja lehtomaisia kalastuskohteita. Nämä kohteet ovat rauhallisia, ja joella voi kalastaa päivän näkemättä muita kalamiehiä. Kalastuskohteilla on vapaasti käytössä olevia tulipaikkoja.

Vantaanjoen alaosa (Vantaa – Helsinki alue) kulkee lähellä suuria asutuskeskuksia. Urbaanista sijainnista huolimatta täällä kokee olevansa lähellä luontoa, joskin sijainnin vuoksi kohteissa on usein muitakin kalastajia. Vantaanjoki on helposti saavutettavissa pääkaupunkiseudulla; välimatkat ovat lyhyet ja alaosan kalastuskohteille pääsee vaivatta myös julkisella liikenteellä.

Joki lukeutuu merkittävimpiin Suomenlahteen laskeviin meritaimenjokiin. Vedenlaadun paraneminen ja koskikunnostukset ovat luoneet hyvät edellytykset kalastukselle sekä kalakantojen kasvulle. Lohi ja meritaimen ovat alkaneet lisääntyä luontaisesti, ja vaelluskaloilla on nykyään mahdollisuus nousta pääuomaa joen latvoille asti. Lisäksi vesistöalueella on useita erityiskalastusalueita, joihin istutetaan arvokalaa.

Kuva: Ismo Kolari 
 
 

Vantaanjoen suosituimpia kalastuskohteita ovat muun muassa Nukarinkoski, Myllykoski, Vantaankoski, Pitkäkoski ja Vanhankaupunginkoski. Vantaanjoen suurin sivujoki on Keravanjoki. Pituutta sillä noin 65 km. Joen alaosassa sijaitseviin Kirkonkylänkoskeen ja Tikkurilankoskeen on rakennettu kalaportaat, joita pitkin lohi ja meritaimen pystyvät nousemaan jokea ylös aina Haarajoen padolle Järvenpäähän asti.

Vantaanjoen vesistöalueelle myydään vuosittain yli 6 000 kalastuslupaa ja kalasaalista saadaan yli 20 000 kiloa. Tavoitelluin saalis on taimen ja yleisimpiä saaliskaloja ovat kirjolohi, hauki ja ahven. Saaliiksi saattaa saada myös esimerkiksi lohta, harjusta sekä erilaisia särkikaloja.

Vantaanjoen vesistön koskissa kalastamiseen tarvitaan aina paikallinen kalastuslupa valtion kalastonhoitomaksun lisäksi, sillä Vantaanjoki luokitellaan lohijoeksi. Lisätietoa Vantaanjoen ja sen suurimman sivujoen Keravanjoen kalastuskohteista löydät Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen tuottamista esitteistä. Kalastuslupia saa alueen kalastuskuntien myyntipaikoista, joiden tiedot löytyvät edellä mainituista esitteistä.

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2016
 
Tyyppi:Joet
Pituus:101 km
  
Saalislajit
Ahven
Harjus
Hauki
Kirjolohi
Lahna
Lohi
Meritaimen
Särki
Säyne
Siika
Sorva
Toutain