Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Järvet > Suvasvesi 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Suvasvesi - kalastusta kraatterijärvellä

 

Kuva: Jari Tuiskunen
Suvasveden kauniista rannoista osa kuuluu Natura-alueeseen.

Kallaveden jatkeena Kuopion kaakkoispuolella sijaitseva Suvasvesi on 234 neliökilometrin laajuinen, melko karu ja puhdasvetinen savolaisjärvi. Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvana se laskee vetensä Palokin valjastetun koskireitin kautta Karvioon, Kermajärveen ja aikanaan Saimaaseen.

Leimaa-antavaa Suvakselle on runsassaarisuus: Järvessä on laskettu olevan peräti 688 saarta. Varsinkin eteläpäässä laajat, luonnonkauniit saarimaisemat kuuluvat Naturaan, joten asutusta on vähän ja luonto erämainen.

Toisaalta Suvasvesi tarjoaa myös kaksi keskiosaltaan saaretonta ja laajaa selkää, Kukkarin- ja Haapaselän, jotka ovat saaneet syntynsä joitakin satoja miljoonia vuosia sitten paikalle tömähtäneistä meteoriiteista. Meteoriittia lienee syyttäminen myös siitä, että Kukkarinselältä löytyy kohta, jossa pohja pakenee peräti 90 metriin. Lukemalla ylletään Suomen järvirankingissa kolmanneksi heti Päijänteen ja Inarinjärven jälkeen. Vuoden 1950 kartoissa syvyydeksi mainitaan peräti 102 metriä, joten liettymistä lienee vuosien saatossa tapahtunut.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Vetouistelua Suvasvedellä.
Vetouistelua Suvasvedellä.
 

Vapakalastajille Suvasvesi tarjoaa mainiot mahdollisuudet niin rasvaevällisten kuin –evättömienkin kalojen pyyntiin. Varsinkin lohensukuisten uistelijoille kohde on mieluisa, sillä istutuksin hoidettavat järvilohi- ja taimenkannat ovat voimissaan. Kasvunopeus on hyvä runsaan muikkukannan ansiosta, joten useampikiloinen lohi tai taimen siiman päässä ei ole harvinaisuus. Myös siika, harjus ja nieriä kuuluvat lajistoon.

Järven kenties parhaat lohi- ja taimenpaikat löytyvät Kukkarinselältä, jonka saavuttaa vaikkapa Enonniemen kalasatamassa olevalta luiskalta veneen laskemalla. Vieheet voi pudottaa vetoon heti kohta satama-alueen ulkopuolella ja suunnistaa siitä vaikka itään Lokinmanner-nimistä saarta kohden. Mistä suuret muikkuparvet löytyvät, niiden luona pedotkin saalistavat. Myöhäissyksyllä kannattaa taimenta tavoitella selkävesien lisäksi aivan läheltä saarten ja luotojen rantoja.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Suvaksen antimia.
Suvaksen antimia.
 

Myös kuhakanta on vahvistunut viime vuosina, kiitos suotuisien säiden ja runsaiden poikasistutusten. Parhaiten kuhaa tavataan sameampivetisestä pohjoispäästä Kallaveden lähistöltä, muttei laji harvinainen ole etelässäkään. Tavallinen paino liikkuu yhden ja kolmen kilon välillä.

Luonnollisesti lajistoon kuuluvat myös hauki ja ahven, joista kummastakin on mahdollisuus saada kehukoon yksilöitä. Näitä lajeja kannattaa etsiä sisäsaariston suojaisista sokkeloista ja ruovikoiden reunoilta.

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2017
 
Tyyppi:Järvet
Pinta-ala:234 km²
Rantaviivan pituus:1 098 km
Keskisyvyys:10 m
Suurin syvyys:90 m
Saarien lukumäärä:688
  
Saalislajit
Ahven
Hauki
Järvilohi
Järvitaimen
Kuha
Lahna
Made
Särki
Säyne
Siika