Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Järvet > Säkylän Pyhäjärvi 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Säkylän Pyhäjärvi - Lounais-Suomen kalaisa aarreaitta

 

Kuva: Jari Tuiskunen
Säkylän Pyhäjärvi tunnetaan erityisesti yli kilon ahvenistaan, mutta tavallisempaa saalista ovat toki tällaiset normaalikokoiset.

Kirkasvetinen Säkylän Pyhäjärvi on maastomuodoiltaan laakean Lounais-Suomen suurin allas, pinta-alaltaan 155 km². Satakunnan helmeksikin kutsuttu järvi tunnetaan yhtenä Euroopan tuottoisimmista kala-aitoista, jossa ammattikalastajien tärkeimpiä pyyntikohteita ovat muikku, siika sekä täplärapu. Myös vapakalastajien kohteena järvi on suosittu ja antoisa.

Tyypillistä Pyhäjärvelle on vähäsaarisuus. Kun tuulella on esteetöntä kiitorataa parhaimmillaan noin 25 kilometriä eli enemmän kuin millään muulla Etelä-Suomen järvellä, voivat aallot kohota vaarallisiksi. Tämä pitää ottaa veneilyssä huomioon.

Syvyyskartta (zoomaa lähemmäs nähdäksesi syvyydet).

Toinen kalastukseen suuresti vaikuttava ominaisuus on pohjanmuotojen ilmeettömyys, mikä tekee kalapaikkojen etsimisestä jossain määrin hankalaa. Suurin osa järvestä mahtuu 3–6 metrin syvyysvyöhykkeelle syvyysvaihteluiden ollessa hyvin loivia. Ainoastaan järven länsilaidalta löytyy yksi pitkulainen, melko jyrkkäreunainen monttu, jossa pohja putoaa parhaimmillaan yli 30 metriin.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Säkylän Pyhäjärveltä voi viehe tavoittaa jopa kymppikiloa hätyyttelevän hauen.
Säkylän Pyhäjärveltä voi viehe tavoittaa jopa kymppikiloa hätyyttelevän hauen.
 

Vapakalastajapiireissä Pyhäjärvi tunnetaan erityisesti ahvenistaan, parhaimmillaan reilusti yli kilon painoisista. Toki tällaiset järkäleet ovat melko harvinaisia, mutta kuitenkin paljon yleisempiä kuin useimmissa muissa järvissämme. Siitä on kiittäminen hyvää ravintotilannetta. Muikkua ja kuoretta riittää ahventen ruoaksi.

Isoja ahvenia saadaan varsinkin talvella pilkkimällä. Raitapaitoja ei etsitä rantojen tuntumasta vaan selkävesiltä, välillä hyvinkin pitkän kävelymatkan päästä. Kunnon jäätalvina monet liikkuvat jäällä myös autolla tai moottorikelkoilla (varo railoja). Selkävesiltä 4–6 metrin syvyydestä kalat yleensä paikallistetaan. Huonolla syönnillä pelaa mormyska ja hyvällä tasapaino.

Kuva: Ismo Kolari 
Pyhäjärven pinta voi olla peilityyni, mutta kovalla tuulella aallot nousevat suuriksi isolla ulapalla.
Pyhäjärven pinta voi olla peilityyni, mutta kovalla tuulella aallot nousevat suuriksi isolla ulapalla.
 

Ajoahvenia lokkiparvien alta

Kesäaikaan ahvenia haetaan etenkin lokkiparvien avustuksella. Missä lokit hakkaavat vettä, siellä on ahvenilla pikkukalojen jahti käynnissä. Samasta säpinästä nappaa jigiä, lippaa tai pikkuvaappua heittävän kalastajan vieheeseen takuuvarmasti.

Myös haukijärvenä Pyhäjärvi on erinomainen. Parhaiten haukia löytää vetouistelemalla penkkojen reunoja välivedessä tai pohjan tuntumassa. Hauet pakkautuvat välillä suppeille alueille, jolloin pieneltäkin kaistaleelta voi saada suursaaliin. Lisäksi kalat ovat hyvän kokoisia, kymppikään ei ole mahdottomuus. Kaikuluotain ja karttaplotteri ovat etsimisessä avovesiaikaan arvokkaita apuvälineitä.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Vetouistelu on varmin tapa päästä kosketuksiin selkävesillä viihtyvien haukien ja taimenten kanssa.
Vetouistelu on varmin tapa päästä kosketuksiin selkävesillä viihtyvien haukien ja taimenten kanssa.
 
 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2017
 
Tyyppi:Järvet
Pinta-ala:155 km²
Pituus:25 km
Rantaviivan pituus:111 km
Keskisyvyys:5 m
Suurin syvyys:26 m
Saarien lukumäärä:99
  
Saalislajit
Ahven
Hauki
Järvitaimen
Lahna
Made
Särki
Siika

Kalastusoppaat ja -retket

Kaiman Kalamatkat Oy

Lisätietoa