Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Järvet > Saimaa 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Saimaa - suurin, kaunein ja sokkeloisin

 

Kuva: Kimmo Pöri
Linnasaaren kansallispuistossa riittää kalavettä virvelöitäväksi ja kauniita maisemia ihailtavaksi.

"Sokkeloiset saaristot muodostavat loputtomia vesistölabyrintteja. Järvilohet jahtaavat muikkuja laajoilla ulapoilla, ja hauet ja kuhat uiskentelevat karien kupeilla. Hiljaisuus on rikkumaton kun norpan pää ilmestyy veden pintaan. Saimaa on Suomen luonnon kallein aarre."

Euroopan neljänneksi suurin järvi Saimaa lainehtii Itä-Suomessa Lappeenrannan ja Joensuun kaupunkien välissä lähes 200 km pitkänä monimuotoisena vesistöketjuna. Kalastajalle laaja vesistö ja sen tuhannet saaret ja luodot tarkoittavat rajatonta kalapaikkojen määrää.

Saimaa koostuu monista salmien ja kapeikkojen yhdistämistä suurista vesialueista. Ne tunnetaan myös omannimisinä järvinään, vaikka ne ovatkin kaikki veden pinnaltaan samassa tasossa. Saimaan keskeisimmät osat ovat Suur-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä.

Haukea helteillä virranpielistä

Hauki, kuha ja ahven ovat Suomen suurimman järven tärkeimmät saalislajit, ja niitä tavataan koko vesistön alueella. Lukemattomat lahdet, niemet ja karikot ovat hyviä kalastuspaikkoja.

Kuva: Lentokuva Vallas 
Pihlajavesi, Savonlinna.
Pihlajavesi, Savonlinna.
 

Saimaalla ison hauen voi tavoittaa heittokalastusvälineillä kesähelteilläkin alueelle tyypillisistä virtaavista kapeikoista ja niiden virranpielistä, joissa myös isot ahvenet viihtyvät salakoita jahdaten.

Virtapaikat, kuten Kyrönsalmi Savonlinnassa Olavinlinnan kupeessa, ovat hyviä kuhapaikkoja. Niistä kuhaa tavoitellaan veneestä käsin pilkkimällä.

Saimaaseen jäi elelemään jääkauden jäljiltä reliktinä lohen järvimuoto eli Saimaan lohi. Järvilohikantaa pidetään yllä istutusten avulla. Järvilohelle on laadittu hoitostrategia, jolla kalastusta pyritään ohjaamaan.

Kuva: Kimmo Pöri 
Kalastusloma Saimaalla on virkistävä kokemus.
Kalastusloma Saimaalla on virkistävä kokemus.
 

Etelä-Saimaan ja Puruveden selkäsaarten karuilla rannoilla tavataan harjusta. Saimaan nieriän viimeinen luonnonkanta elää harvalukuisena läheisellä Kuolimo-järvellä.

Suurkalajahtiin Suur-Saimaalle

Suur-Saimaa Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien edustalla on Saimaan eteläisin ja suurin osa-alue (1 377 km²). Ahven, hauki, järvitaimen, järvilohi, kuha, erilaiset särkikalat ja harjus ovat alueen saalislajeja.

Toisen Salpausselän harjumuodostelma Kyläniemi jakaa Suur-Saimaan selkäalueen kahtia. Kyläniemen eteläpuolinen Etelä-Saimaan alue on rikkonainen ja siellä on muutama suurempi selkä. Etelärannalle ominaisia ovat avoimet lahdet. Kyläniemen pohjoispuoli on syvempää aluetta ja järvilohet vaeltavat sinne Joensuusta saakka yli 200 km. Saimaan syvin kohta löytyy alueen luoteisosasta Yövedeltä.

Kuva: Ismo Kolari 
Suur-Saimaa on hyvää haukialuetta.
Suur-Saimaa on hyvää haukialuetta.
 

Norppa polskii kansallispuistoissa

Savonlinnan eteläpuolella on sokkeloinen saarten rikkoma Pihlajavesi ja siitä Varkauteen jatkuu pitkänomainen ja runsassaarinen Haukivesi. Linnasaaren kansallispuisto kattaa suurimman osan laajaa Haukivettä. Maailman uhanalaisin hylje, Saimaan norppa, asustaa näillä rauhallisilla alueilla. Pihlajaveden ja Haukiveden alueet ovat hyvää hauki-, ahven- ja kuha-aluetta.

Saimaan toinen haara erkanee Haukivedeltä itään Joutenveden alueelle, jonka saarilabyrintti on kaunista ja asumatonta järvierämaata ja kalaisaa aluetta. Sen itäpuolella on jylhä ja sokkeloinen Kolovesi kansallispuistoineen.

Kuva: Kimmo Pöri 
Kalaretki on alkamassa Koloveden kansallispuistossa.
Kalaretki on alkamassa Koloveden kansallispuistossa.
 

Ahvenköriläitä kirkkaalta Puruvedeltä

Saimaan vesi on puhdasta ja väriltään hieman ruskeaa. Pääreitistä sivussa olevalla Puruvedellä vesi on kuitenkin kristallinkirkasta. Siellä pohjan voi nähdä aurinkoisella ilmalla jopa yli 10 metriin. Puruveden saalislajeja ovat isot ahvenet, harjukset, taimenet ja järvilohet.

Puruveden lahtivesillä ja selkäkarikoilla on hyvin haukea ja niitä tavoittaa myös selkävesiltä syvätakiloilla. Jopa kaksikiloiset arat säyneet liikkuvat parvissa tuikkien pintaan matalikoilla ja rantavesissä. Hummonselällä järjestetään joka kesä vuorokauden mittainen Puruveden Lohikuninkuus -soutukalastuskilpailu, joka on Suomen vanhin ja suurin uistelukilpailu.

Kuva: Ismo Kolari 
Puruveden Lohikuninkuus ratkaistaan soutamalla kahta uistinta 24 tuntia Hummonselällä.
Puruveden Lohikuninkuus ratkaistaan soutamalla kahta uistinta 24 tuntia Hummonselällä.
 

Meteoriitin kraatteri Paasselällä

Saimaan pohjoisimmat suuret selkäalueet Orivesi ja Joensuun eteläpuolinen Pyhäselkä ovat vähäsaarisia. Alueen eteläosan syvän, pyöreämuotoisen ja saarettoman ulapan Paasselän keskellä on ikivanha meteoriitin kraatteri.

Oriveden pohjoisosa ja Pyhäselkä ovat hyvää kuha-aluetta. Oriveden Samppaanselältä itään Kiteen suuntaan vesistö on matalaa ja karikkoista hauki- ja kuha-apajaa. Pyhäselän parhaat kuha- ja ahvenalueet ovat matalalla länsirannalla.

Kuva: Antti Koli 
Matalat karikot Paasveden syvän ulapan reunoilla ovat hyviä ahvenpaikkoja.
Matalat karikot Paasveden syvän ulapan reunoilla ovat hyviä ahvenpaikkoja.
 

Saimaan rannoille tyypillisiä ovat mänty- ja kuusimetsät ja kallioiset saaret ja luodot. Laajalta alueelta löytyy monenlaista luontotyyppiä, kuten reheviä lehtoja, hiekkalahtia ja tiheitä kaislikoita.

Suuri Saimaa on loputon seikkailu. Sen ulapoista, saarista ja salmista jokaisen kalastajan ja luontoihmisen tulisi päästä edes kerran elämässään nautiskelemaan.

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2016
 
Tyyppi:Järvet
Pinta-ala:4 380 km²
Pituus:194 km
Rantaviivan pituus:14 850 km
Keskisyvyys:10 m
Suurin syvyys:86 m
Saarien lukumäärä:13 710
  
Saalislajit
Ahven
Harjus
Hauki
Järvilohi
Järvitaimen
Kuha
Lahna
Made
Nieriä
Särki
Säyne
Siika
Sorva
  
Muuta
Nieriä on kokonaan rauhoitettu Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella.

Järvilohi on rauhoitettu Saimaalla. Rauhoitus ei koske rasvaeväleikattua järvilohta, lukuun ottamatta karttaliitteessä (PDF) (sininen väri) tarkoitettuja alueita 1.6.–31.8.

Saaliskiintiö vapaa-ajankalastuksessa yksi rasvaeväleikattu järvilohi kalastajaa kohti vuorokaudessa.

TOP 5

1. Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot sekä Saimaan norppa

2. Järvilohen loiskahdus pinnassa Mantsin kullankeltaisen hiekkamatalikon edustalla Puruvedellä

3. Kyläniemen harjumaisema Etelä-Saimaalla

4. Paasveden Piru, outo valoilmiö on ajellut kraatterijärven selällä jo ainakin 1700-luvulta saakka

5. Tuhansien saarten, salmien ja lahtien vesilabyrintti loputtomine kalapaikkoineen

Lisätietoa