Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Rannikko ja saaristo > Saaristomeri 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Saaristomeri - Euroopan laajin ja maailman kaunein

 

Kuva: Sakari Aarnio
Rymättylän vedet ovat ahvenen valtakuntaa.

Itämerellä Ahvenanmaan ja Manner-Suomen väliin jäävä Saaristomeri on Euroopan suurin ja yksi maailman laajimpia saaristokokonaisuuksia. Syystäkin aluetta kutsutaan maailman kauneimmaksi saaristoksi. Voit rantautua veneellä autiolle saarelle ja kalastaa omassa rauhassa. Saaristomereltä jokainen voi löytää oman salaisen kalapaikkansa.

Saaristomeri on monipuolisuudessaan verrattoman hyvää kalastusaluetta; aavaa ulappaa, pienipiirteistä saaristoa ja karikoita, syvää vettä ja matalia lahtia. Tunnettuja kalapaikkoja ovat Särkisalo, Paraisten alue, Turun vedet, Kustavi ja Uudenkaupungin saaristo.

Suurhauen kotivesi

Vapakalastajalle saariston ykköslaji on hauki. Sitä tavataan aivan ulointa saaristoa lukuun ottamatta kaikkialla, ja haukikannat ovat hyvät. Täällä on mahdollisuus myös todellisiin suurhaukiin. Monikiloiset kalat ovat tavallisia, eikä kymmenen kilon rajan rikkominenkaan ole mahdotonta.

Pilkillä haukea voi tavoitella talviaikaan lahtien suilta. Pilkkisesonki on parhaimmillaan ensijäiden ja kevään viimeisten jäiden aikaan. Jäiden lähdettyä hauet vetäytyvät kutupaikoille kaislikkolahtiin.

Hauki voi iskeä tällä vieheeseen lähes missä tahansa. Karikoiden laidat, rakkoleväalueet ja kaislikkolahdet ovat varmimpia pyyntipaikkoja. Ulompien saarten ja luotojen kupeessa liikkuu ajoittain ns. silakkahaukia, jotka voivat olla suuria.

   

Saaristomeri on Euroopan laajin ja eräs maailman suurimmista saaristokokonaisuuksista. Monille vapakalastajille ykköslaji alueella on hauki.

   
Ahventa, kuhaa, meritaimenta…

Saaristomeri on koko Suomen mittakaavassa parhaita ahvenalueita. 300–500 gramman ahvenet ovat tavallisia, kilon kalojakin esiintyy.

Kuha viihtyy Saaristomeren sameissa rannikkovesissä. Jigikalastajien, uistelijoiden ja pilkkijöiden kuhasaaliit ovat erinomaisia. Tavallinen saaliskuha on alle kilon painoinen, mutta parhailla paikoilla on mahdollisuus jopa monikiloiseen kuhaan.

Keväällä jäiden lähdön jälkeen mielenkiintoinen pyyntimuoto on siian onginta saariston salmista ja hiekkapohjilta.

Meritaimenta tavoitellaan keväisin ja syksyisin lähinnä ulkosaaristosta heittokalastamalla ja vetouistelemalla.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Dragsfjärdissä on monimuotoiset ja kalarikkaat vedet.
Dragsfjärdissä on monimuotoiset ja kalarikkaat vedet.
 

Silakkaa pyydetään alkukesällä ja loppusyksyllä kapeista salmipaikoista ja silloilta. Suosittuja paikkoja ovat mm. Ukko-Pekan silta Naantalissa ja lomakeskuksen laituri Paraisilla.

Luonnon ääriolot vieretysten

Saaristomeri on jokaisen vesiluonnosta nauttivan unelmapaikka. Luonnon ääriolot kohtaavat täällä. Karut ja kallioiset luodot vaihtuvat nopeasti reheviin lehtoihin ja rantamaisemiin. Vehreät saarnimetsiköt ovat alueelle tunnusomaisia. Parhaimmillaan saarten kesäinen kukkaloisto on huikeaa. Ulkosaaristoon mentäessä maisema muuttuu karummaksi.

Kuva: Arto Kojo 
Iniö.
Iniö.
 

Saaristomeren suurimmat saaret ovat Ahvenanmaan pääsaari, Kemiö ja Rymättylän Otava. Pikku luotoja on mittaamaton määrä.

Makean veden kalat merellä

Maisemat ja luonnon monipuolisuus tekevät kalamatkasta elämyksen. Alueella on runsas linnusto ja harmaahylkeet saattavat näyttäytyä kalastajalle. Saaristomeren kansallispuistossa on vanhoja perinnemaisemia ja kalastajakyliä.

Kuva: Lentokuva Vallas 
Nauvon saaristoa.
Nauvon saaristoa.
 

Saaristomeren vedenlaatu vaihtelee. Turun edusta ja mantereeseen työntyvät suuret lahdet ovat reheviä, ulkosaaristossa vedenlaatu on parempi. Vesi on vähäsuolaista (5–6 promillea) murtovettä, ja siksi alueella esiintyy makean veden kaloja. Saaristomeri on matala ja rannikkovedet ovat yleensä alle 10 metriä syviä.

Jääaika kestää noin kolme kuukautta. Joinakin talvina alue on pysynyt sulana koko talvikauden. Matkailuyrityksiä on runsaasti ja kalaretken lomassa voi poiketa lounaalle viehättävään rantaravintolaan.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Velkua on hyvää pilkkiseutua. Lauhoina talvina alueen virtaaviin salmiin ei tule kunnon jäitä.
Velkua on hyvää pilkkiseutua. Lauhoina talvina alueen virtaaviin salmiin ei tule kunnon jäitä.
 
 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2016
 
Tyyppi:Rannikko ja saaristo
Pinta-ala:8 400 km²
Pituus:100 km
Keskisyvyys:23 m
Suurin syvyys:59 m
Saarien lukumäärä:40 000
  
Saalislajit
Ahven
Hauki
Kuha
Lahna
Lohi
Made
Meritaimen
Särki
Säyne
Siika
Silakka
Sorva

Matkanjärjestäjät

Fishmaster
Luxury Action

Kalastusvälineliikkeet

Kalastuskeidas Oy

TOP 5

1. Eteen avautuva silmänkantamaton pikkuluotojen mosaiikki

2. Ison hauen tärppi kaislikon laidalla

3. Kuha- ja ahvensyönnit auringon laskiessa

4. Herkullinen kala-ateria saaressa

5. Hylkeen kurkistus avomeren äärellä

Lisätietoa