Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Järvet > Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi - Kaakkois-Pirkanmaan kirkas kolmikko

 

Kuva: Ismo Kolari
Syksyllä Roineen länsiosan kivikkorannoilta hauen tavoittaa esimerkiksi lusikkauistimella.

Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi ovat Tampeeen kaakkoispuolella välkehtiviä kirkasvetisiä altaita, joiden ulapat ja saaristot tarjoavat mielenkiintoisia kalapaikkoja hauen, kuhan ja ahvenen pyyntiin.

Vesireittiin kuuluvan samalla pinnan tasolla olevan Längelmäveden vedet laskevat Roineeseen Kaivannon kanavan kautta. Kaivanto on virtakalastuspaikka omine lupineen. Kaivannon alapuoli, jossa virta yhtyy Roineeseen, on tunnettua kuha-aluetta, jossa hyvässä lykyssä voi napata myös kirkas taimen.

Lahtivesiä ja kivikkoisia haukirantoja

Haukea voi tavoitella alkukesällä lahtivesiltä ja kesällä ja syksyllä kivikkorannoilta ja paikoista, joissa on vesikasvustoa. Roineen Tossanselän alueella, Saarikylien salmissa ja Mallasveden länsiosassa on runsaasti karikoita, joiden tuntumassa hauet saalistavat.

Kuva: Ismo Kolari 
Vedenalaiset kivikot ja matalikot, joissa esiintyy vesikasvustoa, ovat hyviä haukipaikkoja.
Vedenalaiset kivikot ja matalikot, joissa esiintyy vesikasvustoa, ovat hyviä haukipaikkoja.
 

Roineen rantaviiva on paikoin hyvin kivikkoinen. Myös matalia ja laajoja kaislikkoalueita esiintyy järven länsirannalla että Saarikylien lahti- ja salmivesillä. Mallasvesi on hyvin kivikkoista erityisesti Valkeakosken edustalla. Pälkäneen suunnalla rantaviiva on tasaisempi. Pirkanmaan isoista järvistä Mallasvesi on vedenlaadultaan parhaita.

Roineella on hyvä kuhakanta ja kuhaa voi tavoitella kesällä ulapan syvän veden päältä vetouistelemalla ja jigillä penkkapaikoista. Muun muassa Roineen ja Mallasveden välissä sijaitseva Tossanselkä on tunnetusti hyvää kuha-aluetta. Tossanselän keskeltä löytyvät karikot nimeltään Kuhakarit ja Kuhakivet. Mallasvedeltä on saatu viime vuosina kookkaitakin kuhia, ja kuhakanta on merkittävästi vahvistunut.

Kuva: Ismo Kolari 
Vetouistelua Roineen ulapalla.
Vetouistelua Roineen ulapalla.
 

Ahvenköriläitä kesällä ja talvella

Kangasalan ja Pälkäneen järvet ovat varmoja ahvenen kalastuspaikkoja ja tällä hetkellä alueella on myös kookasta, puolen kilon − kilon ahventa, jota voi tavoitella jigillä ja talvella tasapainopilkillä. Talviaikaan näistä kirkkaista järvistä isoa ahventa kannattaa tavoitella pilkillä melko syvältä, 10 metrin molemmin puolin.

Mallasvedellä syvimmät alueet – syvimmillään yli 30 m − ovat Myttäälän ja Äimälän välisellä alueella. Siika kuuluu saalislajeihin ja Mallasvedellä on hyvä lahnakanta. Täpläravun mertapyynti tuottaa tulosta molemmilla järvillä. Järvien ulappa-alueilta on mahdollisuus tavoittaa myös lohikaloja.

Kuva: Ismo Kolari 
Näkymä Pälkäneveden Kankahuvenlahdelle Aitoon laivalaiturilta.
Näkymä Pälkäneveden Kankahuvenlahdelle Aitoon laivalaiturilta.
 

Mallasvedeltä on vesiyhteys Kostianvirran kautta Pälkänevedelle, joka on myös iso kirkasvetinen järvi. Pälkänevesi on luonnonkaunis alue monine saarineen ja kalasto pitkälti samankaltainen kuin Roineella ja Mallasvedellä. Pälkänevesi on Suomen ensimmäisiä isoja järviä, joissa täpläravusta tuli merkittävä saalis. Järveen istutettiin täplärapu jo 1970-luvulla.

Kangasalan ja Pälkäneen isot järvet ovat olleet kautta aikojen tunnettuja muikkujärviä, joiden muikkukannat ovat jälleen 2010-luvulla nousseet aallonpohjasta. Niinpä petokaloille riittää taas hyvin ravintoa.

Kuva: Ismo Kolari 
Mallasvesi on Pirkanmaan parhaita täplärapuvesiä.
Mallasvesi on Pirkanmaan parhaita täplärapuvesiä.
 
 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2017
 
Tyyppi:Järvet
Pinta-ala:157 km²
Pituus:29 km
Rantaviivan pituus:562 km
Keskisyvyys:7 m
Suurin syvyys:47 m
  
Saalislajit
Ahven
Hauki
Järvilohi
Järvitaimen
Kuha
Lahna
Made
Särki
Siika

Kalastusoppaat ja -retket

Fantasy Fishing

Lisätietoa