Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Järvet > Puula 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Puula - monimuotoinen Etelä-Savon helmi

 

Kuva: Mika Pihlaja
Tiheän muikkukannan ansiosta järvilohi kasvaa nopeasti. 8,3-kiloinen iski Mainiemenselältä.

Jylhät kalliorannat, laajat polveilevat selkävedet ja rikkonainen saaristo hivelevät silmää. Isot kirkaskylkiset järvilohet ja selkähauet uiskentelevat Soisalonselän tiheissä muikkuparvissa. Rannoilla raikaa kuikan huuto ja puiden siimeksessä pilkottaa Alttarikivi. Olet tullut kirkasvetiselle Puulalle.

Etelä-Savoon, Kangasniemen, Hirvensalmen ja Mikkelin väliin sijoittuvan Puulan tärkeimmät urheilukalastajien saaliskalat ovat hauki, ahven, taimen ja järvilohi. Myös kuhaa tavataan jonkin verran.

Puulavesi tunnetaan hyvänä järvitaimen- ja järvilohivesistönä, joten alue on vetouistelijoiden suosiossa. Puulalta on saatu 2000-luvun Suomen suurin järvilohi, 12,4 kg. Monen kilon taimenet kuuluvat Puulan tyypilliseen saalisvalikoimaan.

Suurten lohikalojen järvi

Lohikalat kasvavat nopeasti isoiksi tiheän muikkukannan ansiosta. Säkkisalon alue Simpiänselällä ja Mainiemenselkä ovat hyviä järvilohen ja taimenen uistelupaikkoja. Parhaita lohisesonkeja ovat alkukesä ja syys-lokakuu.

Kuva: Lentokuva Vallas 
Puulan keskiosaan levittäytyy laaja ja moni-ilmeinen saaristo.
Puulan keskiosaan levittäytyy laaja ja moni-ilmeinen saaristo.
 

Laaja saaristo ja lahtivedet tarjoavat paljon kokeilemisen arvoisia haukipaikkoja. Haukea ja kuhaa tavoittaa Vuojaselältä Läsäkosken alapuolelta, jonne Kyyvesi laskee tummempaa vettä. Puulansalmen alue Mainiemestä länteen on myös tummavetisempää, ja siellä ui kuhan ohella isoja haukia välivedessä. Haukikohteena karu Puula on haastava.

Ahventa voi tavoitella selkäkarikoilta 4 metrin vedestä, kun vesi lämpiää kesällä 17 asteeseen. Maaliskuun lopun kevätjäillä Puulan luonto antaa todellista terapiaa ahvenen pilkkijälle.

Pienikokoista siikaa on narrattavissa perhoilla ranta-alueilta. Lahnaa tavoittaa Puulan lahtivesiltä onkimalla.

Kuva: Ali Lattunen 
Ison Paatsalon kohdalta alkava Porttisalmi yhdistää Simpiän- ja Karttuunselän.
Ison Paatsalon kohdalta alkava Porttisalmi yhdistää Simpiän- ja Karttuunselän.
 

Luonnonrauhaa saaristolabyrintissä

Puulalla 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden jäljet näkyvät maisemassa karuina kalliorantoina, jotka vaihtuvat nopeasti rakkakivikoiksi ja edelleen suojaisiksi hiekkarannoiksi. Moni-ilmeisen suurjärven maisemista ja selkäsaaristojen sydämestä kalastaja löytää hiljaisuutta ja rauhaa – ehkä myös elämänsä saaliskalan.

Kristallinkirkas vesi luo hienot puitteet kalastukselle, vesiretkeilylle ja luontoelämyksille. Kirkkaasta vedestä nousevan lohen hahmon erottaa monen metrin syvyyteen.

Jos kyllästyt liikaan luonnonkauneuteen, Pirkon Kioskilla Väisälänsaaressa järjestetään Juhannustanssit ja Hirvensalmen Pitäjäntuvalla on Ahti Karjalaisen elämäntyömuseo!

Osa Puulan saaristoa kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Suurimmat saaret ovat Väisälänsaari, Saari-Kuitunen ja Puukonsaari. Puulan isoissa saarissa on ympärivuotista asutusta.

Kuva: Ali Lattunen 
Lokakuussa yöt ovat viileitä ja puut hohtavat ruskan väreissä.
Lokakuussa yöt ovat viileitä ja puut hohtavat ruskan väreissä.
 
 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2017
 
Tyyppi:Järvet
Pinta-ala:331 km²
Pituus:43 km
Rantaviivan pituus:1 777 km
Keskisyvyys:9 m
Suurin syvyys:69 m
Saarien lukumäärä:1 659
  
Saalislajit
Ahven
Hauki
Järvilohi
Järvitaimen
Kuha
Lahna
Made
Särki
Säyne
Siika

TOP 5

1. Lohen supernopea kasvu

2. Suomen hienoimmat raukit, joita on noin 100. Raukki on veden hioma sienen muotoinen kivipilari, kivililajiltaan porfyyristä granodioriittia. Kuuluisin niistä on Alttarikivi Alttarisaaressa Soisalonselällä.

3. Koverosaaren ja Karhusaaren jylhän kallioiset lahdenpoukamat

4. Paljon rantautumispaikkoja eri puolilla järveä

5. Ison Paatsalon valuva rakkakivistö ja Korppivuori, josta mahtavat näkymät selälle

Lisätietoa