Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Rannikko ja saaristo > Pohjanlahti 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Pohjanlahti - muuttuva murtovesiallas

 

Kuva: Lentokuva Vallas
Maalahden saaristo on matalaa ja kivistä.

Suomen ja Ruotsin väliin jäävä Pohjanlahti on sekoitus aavan ulapan arktista karuutta ja jokisuistojen ja lintulahtien eloisaa rehevyyttä. Kalastajalle sillä on tarjottavana huippuvarmoja haukipaikkoja, Suomen parhaat ahvenen pilkkipaikat, puuduttavaa lohenkalastusta tuntikausia ilman tärppejä, ja sen jälkeen veret seisauttava ison lohen karkuutus veneen vieressä.

Pohjanlahti jakaantuu kolmeen kokonaisuuteen: Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri. Pitkä rannikko on Suomen avoiminta merenrantaa. Alueella on joitakin viehättäviä saaristokokonaisuuksia, mutta paikoin saaristovyöhyke on lähes olematon. Seudulle tyypillistä on kivikkoisuus ja niukka kasvillisuus.

Haukea Selkämeren sisäsaaristosta

Sisäsaaristoissa tärkein saalislaji on hauki ja mahdollisuudet suurhaukiin ovat hyvät. Kristiinankaupungin alue on eräs mainioista kalapaikoista, joista voi saada yli 10-kilon haukia.

Kuha on levittäytynyt Selkämeren saaristoihin. Parhaat kuha-alueet sijoittuvat Porin edustalle Kokemäenjoen suistoon ja sen viereiseen Ahlaisten saaristoon.

Merikarvian edustan Ouran saaristo muodostuu yli 300 kivikkoisesta, puuttomasta tai hyvin vähäpuustoisesta luodosta aivan avomeren äärellä ja on tunnettu harvinaisesta merikutuisesta harjuskannasta.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Merikarvia.
Merikarvia.
 

Meritaimenen heittokalastus syksyllä ulkosaariston karuilta rannoilta ja karikoiden tyrskyistä tai keväällä sisäsaariston lahtien suilta voi tuottaa iloisen yllätyksen – jopa viisikiloisen taimenen.

Rauman edustalle sijoittuva saaristo on avara ja monimuotoinen alue. Tänne on ehdotettu perustettavaksi Selkämeren kansallispuisto. Pyhämaan ja Luvian saaristoissa kalastusperinne on vanhaa. Alueet ovat hyvää taimenseutua.

Raippaluodossa ja Uusi-Kaarlepyyssä pilkitään siikaa viimeisillä jäillä huhtikuun alussa.

Kuva: Jorma Koivuniemi 
Iso ahven iskee hanakasti täkyyn Luodon saaristossa.
Iso ahven iskee hanakasti täkyyn Luodon saaristossa.
 

Kalaisa ja kivikkoinen Merenkurkku

Pohjanlahden kapeimmalle kohdalle sijoittuva Merenkurkun karu ja rikkonainen saaristo on karun kaunis. Tämä Suomen ensimmäinen Unescon luonnonperintökohde on ehkä Suomen parasta ahvenaluetta ja täynnä haukea. Alueen pääsaaren Raippaluodon ja muiden suurten saarten väliset laajat lahtivedet ovat erittäin kivisiä, mutta erinomaisia kalavesiä. Suomen pisin silta mantereelta Raippaluotoon on keväästä alkaen suosittu silakanongintapaikka.

Kuva: Risto Jussila 
Vaasan saaristo on maan kuulu pilkkipaikka. Raippaluoto, Panike.
Vaasan saaristo on maan kuulu pilkkipaikka. Raippaluoto, Panike.
 

Avoin Perämeri

Pietarsaaren ja Kokkolan välistä Luodon saaristoa lukuun ottamatta Perämeren rannikko on avointa. Kokkolan edusta on hyvää meritaimen- ja lohialuetta. Perämerelläkin pääsaalislajeja ovat hauki ja ahven. Oulun edustalla sijaitsee merialueen kolmanneksi suurin saari, Hailuoto. Se on hyvää ahvenen pilkintäaluetta ja tunnettu runsaasta linnustostaan.

Itämeren pääaltaalta Perämeren jokiin rannikkoa pitkin nousevaa lohta kalastetaan alkukesällä vetouistellen koko Pohjanlahden alueella ulompien saarten ja luotojen ulkopuolelta. Kemijoen kalastuspuisto joen suulla Isohaaran voimalaitoksen alla on suosittu lohenkalastuspaikka.

Kuva: Jorma Koivuniemi 
Pietarsaaren edusta on hyvää lohenuistelualuetta kesäkuun alussa.
Pietarsaaren edusta on hyvää lohenuistelualuetta kesäkuun alussa.
 

Talvi on pohjoisessa ankara ja Perämeri on jäässä puoli vuotta. Vesi on kirkasta, vähäsuolaista murtovettä, suolapitoisuudeltaan 4–6 promillea. Vedenlaatu on jokisuissa tyydyttävää, rannikolla hyvää ja ulkomerellä erinomaista.

Pohjanlahden rannikkovedet ovat kivikkoisia Rauman ja Kokkolan välisellä alueella. Veneellä liikkuminen on haastavaa ja pahimmilla alueilla lähes mahdotonta. Eniten kivikkoa on Merenkurkun saaristossa ja vähiten Perämerellä. Paikallisen kalastusoppaan tilaaminen on enemmän kuin suositeltavaa.

Kuva: Jorma Koivuniemi 
Mikkelinsaaret Vaasan pohjoispuolella ovat osa Merenkurkun luonnonperintöaluetta.
Mikkelinsaaret Vaasan pohjoispuolella ovat osa Merenkurkun luonnonperintöaluetta.
 
 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2017
 
Tyyppi:Rannikko ja saaristo
Pituus:600 km
Suurin syvyys:294 m
  
Saalislajit
Ahven
Harjus
Hauki
Kuha
Lahna
Lohi
Made
Meritaimen
Särki
Säyne
Siika
Silakka
Sorva

Matkanjärjestäjät

Luxury Action

Kalastusvälineliikkeet

Eumer Finland Oy

TOP 5

1. Merenkurkun saaristo ja sen hauki- ja ahvenapajat

2. Meritaimenen heittokalastus lahtien suilta keväällä

3. Silakan litkaus Raippaluodossa

4. Hailuodon silmiin kantamattomat hietikot

5. Sellainen kalastuspäivä, kun potkurista ei ole kuulunut yhtään kolahdusta

Lisätietoa