Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Järvet > Pielinen 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Pielinen - Pohjois-Karjalan jylhä suurjärvi

 

Kuva: Lentokuva Vallas
Hiekkarantaiset harjusaaret halkovat Pielisen selkiä.

Ukko-Kolin puuttomalta kalliohuipulta avautuu Suomen tunnetuin kansallismaisema. Pielisen pitkulainen ulappa ja harjusaarten ketju hivelevät silmää. Kalastajalle tulee kuitenkin nopeasti kiire laskeutua alas huipulta, sillä hän on nähnyt pinnan alla häivähdyksen ison kalan varjosta.

Joensuun pohjoispuolella Juukan, Nurmeksen ja Lieksan välissä lepäävä Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi. Pielinen on monipuolinen kalastuskohde. Se on erinomainen hauki- ja kuhajärvi, mutta samalla järvilohen ja taimenen kotipaikka.

Isoja haukia ja hyvin kuhaa

Järvessä on runsaasti isoa haukea, ja yli 10-kiloisia yksilöitä saadaan vuosittain. Hyviä haukialueita ovat järven lahtivedet ja saaristoalueet. Suurhauen tavoittaa myös järven ulapalta ja matalikkojen kupeista. Pielisellä on paljon laajoja kivikkoisia matalikkoja. Nurmeksen ja Lieksan alueella sekä järven eteläosassa riittää mainioita lahtivesiä.

Selkävesien matalikkojen reunat ovat hyviä kuha-alueita. Kuha viihtyy hyvin Pielisen tummahkossa vedessä, ja suurimmat kuhat ovat monikiloisia. Loppukesällä päiväsaikaan saalista antava kalastustapa on kuhanpilkintä 4–10 metrin syvyydestä.

Ahventa nousee Pielisestä mukavasti, ja tiheän muikkukannan ansiosta myös isoja kyrmyniskoja tavataan.

Kuva: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy / Keijo Penttinen 
Suurjärvi voi olla peilityyni.
Suurjärvi voi olla peilityyni.
 

Punalihaista muikkuparvista

Pielisen keskiosan ulappa-alueiden muikkuvedet ovat parasta järvilohen ja taimenen uistelualuetta. Pielisessä oli aiemmin oma järvilohikanta, joka lisääntyi järveen laskevassa Lieksanjoessa. Nykyään järvilohisaaliita ylläpidetään poikasistutuksin.

Pielisen särkikalakannat ovat vahvat, ja onkijat voivat tavoitella niitä lahtivesiltä ja saarten rantavesistä. Pilkillä ja perhoilla voi saada yli kilon siikoja saarten rannoilta. Selkäsaarten rannoilla on harvahko luonnontilainen harjuskanta.

Kuva: Matti Kettunen 
Järvilohi on napannut uistimeen.
Järvilohi on napannut uistimeen.
 

Suurten saarten ulappa

Pielisessä on monta isoa saarta, ja niistä suurin on Suomen korkein saari Paalasmaa, joka on asutettu. Muita suursaaria ovat Porosaari, Hattusaari ja kapea, yli 11 km pitkä Kynsisaari. Paalasmaan vieressä on kaksi isoa saarta, joilla on varsin omaperäiset nimet: Toinen saari ja Kolmas saari. Suurimmat selät ovat Kojonselkä, Ristiselkä ja Suurselkä.

Pielinen on puhdas, karu ja erämainen järvi, ja sille ominaista ovat jylhät vaaramaisemat mäntymetsineen. Saaret ja rannat ovat kallioiden ja hiekka- ja lehtorantojen täplittämää mosaiikkia. Järven keskiosan länsirannalla sijaitsee Kolin vaarajakso, joka kansallispuistoineen on eräs Suomen tunnetummista luontokohteista. 250 metriä Pielisen pinnan yläpuolelle kohoavan Kolin laella voi käydä ihailemassa kalaisan suurjärven kaunista ulappaa ja saaristoa.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Houkutteleva kalakarikko Pielisen pitkän ulapan laidalla.
Houkutteleva kalakarikko Pielisen pitkän ulapan laidalla.
 

Kesäisin Pielisen yli Kolilta Lieksaan voi mennä autolautalla, ja talvella järven yli kulkee jäätie. Jos olet urheilullinen, voit kiitää järven kalapaikoille potkurilla luistavia kevätjäitä pitkin.

Vesille lähtijän tulee pitää mielessä, että pitkä ja avoin ulappa tekee Pielisestä erityisen alttiin tuulille.

Kuva: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy / Keijo Penttinen 
Ongella Nurmeksen vesillä.
Ongella Nurmeksen vesillä.
 
 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2016
 
Tyyppi:Järvet
Pinta-ala:894 km²
Pituus:93 km
Rantaviivan pituus:1 718 km
Keskisyvyys:10 m
Suurin syvyys:61 m
Saarien lukumäärä:1 259
  
Saalislajit
Ahven
Harjus
Hauki
Järvilohi
Järvitaimen
Kuha
Lahna
Made
Särki
Säyne
Siika
Sorva
  
Muuta
Järvilohi on rauhoitettu Pielisellä. Rauhoitus ei koske rasvaeväleikattua järvilohta, lukuun ottamatta aikaväliä 1.6.–31.8.

Saaliskiintiö vapaa-ajankalastuksessa yksi rasvaeväleikattu järvilohi kalastajaa kohti vuorokaudessa.

Majoitus

Maatilamajoitus
Finnloma.fi

Mökki
Finnloma.fi
KoliCarelia

TOP 5

1. Kolilta avautuva näkymä Pieliselle

2. Ympäröivien vaarojen ja suurjärven muodostama jylhä maisema

3. Tauko harjusaarissa kalaretkellä

4. Erämaajärven rauha ja pitkän ulapan avaruus

5. Paalasmaa

Lisätietoa