Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Järvet > Päijänne 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Päijänne - juotavan hyvä

 

Kuva: Veli-Matti Paananen
Korpilahden Kirkkoselkä Pohjois-Päijänteellä.

Eteläiseen Suomeen sijoittuva mahtava Päijänne ulottuu Lahdesta Jyväskylään. Kirkasvetinen järvi on Suomen suosituimpia vapaa-ajankalastusalueita. Eikä ihme, sillä puhdas vesi, laajat ulapat ja kalaisat vedet tarjoavat kalastajille haastetta, silmäniloa ja saalista.

Suosiostaan huolimatta isolla järvellä on runsaasti tilaa. Päijänne on Suomen syvin ja toiseksi suurin järvi. Maisemalle on tyypillistä karuus ja jylhät maisemat. Saaret ja rannat nousevat jyrkästi järven syvyyksistä.

Haukea lahdista

Päijänteen yleisimmät saalislajit ovat hauki ja ahven. Hauen pyyntiin matalat heinikkolahdet ja saarten väliset kaislikot ja karikot ovat hyviä paikkoja. Päijänteen länsirannalla Jämsän, Kuhmoisten ja Padasjoen edustan lahtivesiltä löytyy paljon potentiaalisia haukialueita. Itärannalla hyviä haukikohteita ovat Sysmän ja Luhangan rehevät kapeikot. Pohjoisessa Jyväskylän edustalla on paljon hyviä lahtivesiä hauenkalastajille. Ison hauen tavoittaa Päijänteen ulapalta muikkuparvista.

Päijänteen kuhakanta on vahvistunut ja järveltä saadaan monikiloisia kuhia. Kuha- ja haukikanta on vahvin Pohjois-Päijänteen alueella, jossa vesi on hieman rehevämpää ja tummempaa. Selkämatalikot ja saarten väliset salmet ovat kuhankalastajan pelikenttää.

Kuva: Veli-Matti Paananen 
Jämsän Sammallahdella uiskentelee isoja haukia.
Jämsän Sammallahdella uiskentelee isoja haukia.
 

Taimenta selkävesiltä

Keväällä ja syksyllä vetouistelijat tavoittelevat siiman päähän taimenta ja järvilohta. Laajat selät ja syvät vedet antavat uisteluun mainiot puitteet. Taimenta istutetaan paljon, ja järveen laskevia reittejä on kunnostettu luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi.

Lohikaloja jahtaava suunnistaa Keski-Päijänteen suurten selkäalueiden, Tehinselän ja Judinsalonselän syvännealueille ja niiden reunoille. Hyvää uistelualuetta löytyy Päijänteen katkaisevan Pulkkilanharjun molemmin puolin Etelä-Päijänteeltä.

Kuva: Veli-Matti Paananen 
Järvilohi iski pintavedosta raksiin Judinsalonselällä toukokuun lopulla.
Järvilohi iski pintavedosta raksiin Judinsalonselällä toukokuun lopulla.
 

Onkijat löytävät kesällä lahnat, särjet ja säyneet heinikkolahdista. Etelä-Päijänne on merkittävä täpläravun pyyntialue.

Talvella Päijänne on suosittua pilkkialuetta. Syvä vesistö on pilkkijärvenä haasteellinen. Madepilkkijät suuntaavat kutulahtien suille ja pohjukoihin parin metrin syvyisille alueille.

Kuva: Lentokuva Vallas 
Kelventeen saari Päijänteen kansallispuistossa.
Kelventeen saari Päijänteen kansallispuistossa.
 

Hiekkaharjuja ja kalliosaaria kansallispuistossa

Järven eteläosiin sijoittuu Päijänteen kansallispuisto, jossa on runsaasti tulentekopaikkoja, laavuja, telttailupaikkoja ja polkureittejä. Kansallispuiston keskeinen saari on Virmailanselällä kiemurteleva Kelvenne. Päijänne on maisemaltaan monimuotoinen. Vierekkäiset saaret voivat vaihdella jyrkästä ja jylhästä kalliolouhikosta tasaiseen hiekkarantaan. Kansallispuistossa maisemaa elävöittävät harjumaisemat. Monissa saarissa on suppa-lahtia eli harjukuoppia, jotka ovat veneilijöille ja kalastajille mainioita luonnonsatamia.

Järven pohjoisosa on vedenlaadultaan hyvää. Eteläosa on erinomaista ja kirkasta. Pääkaupunkiseutu ottaa juomavetensä Päijänteestä.

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2016
 
Tyyppi:Järvet
Pinta-ala:1 083 km²
Pituus:120 km
Rantaviivan pituus:2 789 km
Keskisyvyys:14 m
Suurin syvyys:95 m
Saarien lukumäärä:2 690
  
Saalislajit
Ahven
Hauki
Järvilohi
Järvitaimen
Kuha
Lahna
Made
Särki
Säyne
Siika
Sorva

Kalastusoppaat ja -retket

Pro Pescador Finlandia

TOP 5

1. Kelventeen harjusaari kansallispuiston sydämessä

2. Maailman tunnetuimman viehevalmistajan, Rapalan, juuret Päijänteen rannoilla

3. Näkymä Tehinselälle Linnasaaren Västingistä

4. Luonnonsatamat kansallispuiston suppa-lahdissa

5. Pulkkilanharju

Lisätietoa