Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Joet > Merikarvianjoki 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Merikarvianjoki - niin lähellä, mutta niin kaukana arjesta

 

Kuva: Niko Ala-Uotila
Merikarvianjoki tarjoaa hienon kalastusympäristön, satoi tai paistoi.

Merikarvianjoki laskee Selkämereen Merikarvian edustalla. Joen pituus on noin 27 kilometriä, pudotuskorkeutta mereen on 35 metriä ja keskivirtaama noin 15 m3/s. Vaelluskaloilla on merestä vapaa nousuyhteys koko joen matkalle.

Merikarvianjoki on yksi Etelä-Suomen suosituimpia kalastuskohteita. Merikarvianjoen kosket tarjoavat mahtavat puitteet perho- ja viehekalastukseen. Yhtenäisen lupa-alueen pituus on 24 kilometriä, ja matkalle mahtuu lukuisia koski- ja virtapaikkoja, näistä laajimmat koskialueet ovat Lankoski, Puukoski, Stäävit-Vaadinkoski sekä Holmankoski, jotka ovat myös kalastusalueen suosituimpia kohteita. Kalastuspaikoille on erinomaiset opasteet, ja jokaiselta koskelta löytyy tulipaikka/laavu sekä wc. Liikuntarajoitteisilla kalastajilla on mahdollisuus kalastaa Lankosken ja Puukosken liikuntarajoitteisille sopivilla kalastuspaikoilla.

   

Kirjolohi on yleinen saalislaji Merikarvianjoella ja monissa muissa Suomen joki- ja koskikohteissa. Kirjolohta tavoitellaan värikäillä perhoilla sekä pienillä vaapuilla ja lusikoilla.

Kalakierros vastaa kalastuksenhoidosta

Merikarvianjoen kalastusjärjestelyistä, kalakannan hoidosta sekä taukopaikoista, jäte- ja puuhuollosta yms. vastaa 1990-luvun alussa perustettu kolmen osakaskunnan muodostama voittoa tavoittelematon yhtymä, Merikarvianjoen Kalakierros.

Kuva: Kimmo Puosi 
Perho toimi jälleen!
Perho toimi jälleen!
 

Kovalla pitkäjänteisellä kalavedenhoitotyöllä merilohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen on onnistuttu palauttamaan Merikarvianjokeen. Vaelluskalojen elinoloja ovat kohentaneet koskien kunnostukset, parantunut veden laatu, runsaat poikasistutukset sekä vapaaehtoinen verkkokalastuskielto jokisuussa. Kalavedenhoitotyötä jatketaan Merikarvianjoella edelleen, ja tulevaisuuden tavoitteissa on tehdä joesta entistäkin parempi vaelluskalajoki.

Kuva: Pete-Jukka Rinteelä 
Joki virtaa satakuntalaisessa maisemassa.
Joki virtaa satakuntalaisessa maisemassa.
 

Pitkä kalastuskausi

Kalastus on Merikarvianjoella sallittua ympäri vuoden. Maalis- huhtikuusta aina marras- joulukuulle kestävä avovesiaika mahdollistaa kalastuksen erilaisissa olosuhteissa. Talvella voi joella kokeilla myös pilkintää.
Merikarvianjoelle istutetaan kirjolohta tasaisesti heti jäiden lähdöstä myöhäiseen syksyyn, joka takaa kalastajille hyvän saalisvarmuuden koko kalastuskauden. Istutetun kirjolohen keskikoko on 1,5 kilon luokkaa, jokeen istutetaan myös yli 5 kilon painoisia yksilöitä. Kirjolohelle hyviä perhoja ovat erityisesti liitsit, väreinä puna-musta tai oranssi-punainen. Pienemmistä perhoista pupat ja larvat yms. oliivivihreänä. Kirjolohelle toimivia vieheitä ovat myös pienet vaaput, lusikat, lipat ja heittoperhot.

Heti jäiden lähdettyä maalis- huhtikuussa alkaa meritaimenen kevät nousu, joka jatkuu aina kesäkuulle asti. Taimenen toinen nousu alkaa loppukesästä jatkuen myöhään syksyyn. Meritaimenta voidaan ärsytysvieheiden lisäksi pyytää luonnonmukaisilla jäljitelmäperhoilla, myös pintaperhoilla. Toimivia väriyhdistelmiä ovat mm. kelta/musta, oranssi/musta.

Kuva: Niko Ala-Uotila 
Lohi Lankoskesta.
Lohi Lankoskesta.
 

Lohi aloittaa nousun yleensä heinä- elokuussa. Parhaiten lohta saadaan syksyllä. Joen virtaamalla on suuri merkitys lohien aktiivisuuteen, usein parasta aikaa on kun virtaus nousun jälkeen kääntyy laskuun. Lohelle kannatta tarjoilla putkiperhoa sekä pienempiä koukku perhoja, uistimista toimivat perinteiset lohivaaput sekä lipat ja lusikat. Hyviä väriyhdistelmiä ovat ainakin musta, violetti, ruskea, punainen ja keltainen.

Haluatko majoittua meren äärellä vai joen rannalla?

Merikarvialla on tarjolla monipuoliset vaihtoehdot majoitukseen. Joen varrella on tarjolla mökkimajoitusta, hotelleja ja leirintäalueita. Mikäli haluat nauttia lomastasi meren äärellä, löytyy siihenkin eri majoitusvaihtoehtoja. Merikarvianjoella on myös tarjolla kalastusopaspalveluita.

Tervetuloa kalastamaan Merikarvianjoelle!

Kuva: Eumer 
Merikarvianjoella on tarjolla hyvät kalastusmatkailupalvelut.
Merikarvianjoella on tarjolla hyvät kalastusmatkailupalvelut.
 
 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2017
 
Tyyppi:Joet
Pituus:27 km
  
Saalislajit
Ahven
Harjus
Hauki
Kirjolohi
Lahna
Lohi
Meritaimen
Särki
Siika

Kalastusoppaat ja -retket

Eumer Finland Oy
Lohijoki Oy

Majoitus

Hotelli
Eumer Finland Oy

Matkanjärjestäjät

Luxury Action

Kalastusvälineliikkeet

Eumer Finland Oy

Lisätietoa