Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Joet > Kymijoki 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Kymijoki - tsaarin kalakeidas

 

Kuva: Kari Taimisto
Kymijoella on useita heittolaitureita.

Kymijoki on Suomen eteläisin lohijoki, joka laskee Kotkan kohdalla itäiseen Suomenlahteen. Kalastuksellisesti kiinnostavimmat ovat alimmat viisi kilometriä joen itäisessä haarassa. Kymijoella kalastetaan kaupunkimaisessa ympäristössä, mutta luonnon rauhassa.

Kymijoen lohien keskipaino on ollut viime vuosina kuuden kilon luokkaa, ja joka vuosi saadaan yli 15 kilon kaloja. Ennätyslohesta – 35 kiloa – on kuitenkin aikaa jo yli sata vuotta. Kalastuskausi Kymijoella kestää parhaimmillaan lähes vuoden ympäri ja leutoina talvina soutualueilla voidaan pyytää meritaimenta koko talvikausi.

Kuva: Kari Taimisto 
Siikakoski on kalastettavissa perhovavalla myös korkean veden aikaan.
Siikakoski on kalastettavissa perhovavalla myös korkean veden aikaan.
 

Kalasesonkia koko vuosi

Vuodenkierto Kymijoella alkaa huhtikuussa meritaimenen nousulla. Sitä kestää kesäkuulle saakka, jolloin laji vaihtuu loheksi. Kirjolohta istutetaan toukokuun alussa ennen lohen nousua. Lohisesonki alkaa kesäkuun lopussa ja jatkuu elo-syyskuulle. Korkeakosken haarassa ei ole syysrauhoitusta ja siellä loka-marraskuu on erinomaista lohi- ja taimenaikaa.

Lohta kalastetaan Kymijoella lusikoilla, vaapuilla ja putkiperhoilla. Suosittuja ovat punamustat ja kirkkaat värit. Perhoa heitetään paljon spinfluga-tyylillä isojen painojen kanssa.

Paras toutainsesonki on toukokuulta elokuulle. Vesien lämmetessä monikiloiset kalat saavat lähes lohen veroiset voimat, ja kalastaja voi lohia odotellessa kokea melkoisia elämyksiä tämän ison särkikalan kanssa.

Syksyllä jokeen nousee isoa siikaa. Siiman päähän paino, mato pariin koukkuun sivutapsiin, ja yli kilon vonkale on mahdollinen.

Kuva: Ari Saura 
Kymijokeen nousee kookasta lohta.
Kymijokeen nousee kookasta lohta.
 

Kalamajalta kala-apajille

Alajuoksullaan itäinen päähaara jakaantuu kahteen alahaaraan, Langinkoskeen ja Korkeakoskeen. Langinkosken merkittävimmät kalapaikat ovat alavirrasta lukien Langinkoski, Siikakoski, Ruhavuolle ja Koivukoski. Langinkosken rannalla on yhä alkuperäisessä asussaan keisarillinen kalamaja, jota Venäjän viimeiset tsaarit käyttivät kalamatkoillaan.

Langinkoski on varattu pelkästään perhokalastajille, ja sitä pidetään Etelä-Suomen parhaana meritaimenkoskena. Ruhavuolle on suosittu perhokalastuspaikka; vilkkaasti virtaava syvä virtaosuus, josta nousee vuosittain suuri määrä isoa kalaa.

Siikakoski ja sen alapuolinen Kokonkoski ovat joen keskeisiä kalastuspaikkoja ja erityisen hyvää meritaimenaluetta. Alueelta löytyy myös rauhallisia koskiosuuksia, joissa kalastuspaine on pieni.

Langinkosken haaran ylin koski on Koivukoski, jonne pääsee kalaan vain oppaan kanssa.

Kuva: Jani Ollikainen 
Ruhavuolle.
Ruhavuolle.
 

Kavereiden kanssa kalaan

Joen toinen parin kilometrin mittainen alahaara johtaa Korkeakoskelle. Voimalaitoksen alla lienee koko joen suosituin kalastusalue, Korkeakosken heittolaituri. Täällä pääsee harvoin kalastamaan yksin, mutta toisaalta alue on myös joen saalisvarmimpia.

Korkeakosken keskiosan soutualueella on erinomaisia ottipaikkoja, ja täältä nostetaan vuosittain lukuisia jättilohia ja komeita meritaimenia.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Keski-Kymin alueella joki virtailee metsän keskellä.
Keski-Kymin alueella joki virtailee metsän keskellä.
 

Monipuolinen Keski-Kymi

30 km jokisuusta, Anjalankosken kaupungin kupeesta alavirtaan, alkaa Keski-Kymin erityiskalastusalue, jonne nousee jonkin verran lohta ja meritaimenta. Koskenalusjärven ja Ahvionkosken välisellä 17 km:n pituisella jokiosuudella on hyviä paikkoja hauen, kuhan, toutaimen ja kirjolohen kalastukseen. Alueella voi kalastaa heittokalastuksen ja soutu-uistelun ohella myös moottoriuistelemalla.

Kuva: Lentokuva Vallas 
Siikakoski on kivinen ja kalaisa.
Siikakoski on kivinen ja kalaisa.
 

Luonnonrauhaa keskellä kaupunkia

Kymijoki on vehmasta ja vehreää eteläsuomalaista jokiluontoa. Joki polveilee halki viljelymaiden ja metsien. Vesi on lievästi sameaa, mutta laadultaan hyvää. Voimalaitokset säätelevät vedenpinnan korkeutta.

Kalastajille on jokivarressa hyvä palveluvarustus; heittolaitureita, tulipaikkoja ja ruokailumahdollisuuksia. Parhaaseen lohisesonkiin suosituimmilla pyyntipaikoilla pitää varautua kalastajien paljouteen.

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2016
 
Tyyppi:Joet
Pituus:85 km
  
Saalislajit
Ahven
Harjus
Hauki
Kirjolohi
Kuha
Lahna
Lohi
Meritaimen
Särki
Säyne
Siika
Sorva
Toutain

Matkanjärjestäjät

Luxury Action

Kalastusvälineliikkeet

Fishingcenter Kotka

TOP 5

1. Isokokoista lohta keskeltä Kotkan kaupunkia moottoritien laidalta

2. Luonnonrauhaa keskellä kaupunkia

3. Langinkosken keisarillinen kalamaja

4. Talviset poutapäivät soutualueella

5. Kala siiman päässä Korkeakoskella ja sata kalakaveria kannustamassa ympärillä

Lisätietoa

Langinkoski

Kuva: Metsähallitus 
 

Langinkoskella voit kalastaa lohikaloja kuten keisari Aleksanteri III tapasi tehdä! Kotkan keskustan kainalossa Kymijoen Langinkoskenhaara laskee mereen. Koski on noin 400 metrin pituinen monipuolinen koskialue, jossa kalastus on sallittu ainoastaan perhokalastusvälinein.

Langinkoski tunnetaan erityisesti meritaimenistaan. Koskesta saadaan lohiakin, mutta meritaimen on se laji, jota useat perhokalastajat lähtevät tavoittelemaan. Syksyllä jokeen nousee myös isoja siikoja.

Kevätsesonki ajoittuu maaliskuun lopusta toukokuun alkuun. Monet suosivat jäiden lähdön jälkeistä aikaa. Syyssesonki on elokuun puolivälistä syyskuun loppuun.

Kuva: Metsähallitus 
 

Langinkosken niska-alue on mielenkiintoinen ja melko rauhallisesti soljuva virta. Niskalla rannat ovat osittain tasaista kalliota. Isojen kivien takana on useampia monttuja, joista kaloja saattaa tavoittaa. Erityisesti syksyllä kannattaa keskittyä huolellisesti niskan pyörteisiin.

Joen keskiosassa, Keisarillisen Kalastusmajan edustalla, koski kuristuu kapeaksi hyvin vuolaaksi virraksi. Etenkin lämpimän veden aikana kannattaa kalastaa huolella kuohujen molemmat reunat. Nopean virran jälkeen koski muuttuu taas leveäksi virraksi, jossa on molemmin puolin rantaa paljon kokeilemisen arvoisia akanvirtoja.

Kuva: Metsähallitus 
 

Perhokalastajan kannattaa varata mukaan kahluuvarusteet. Kosken monissa kohdissa pääsee kahlaamaan lukuunottamatta päiviä, jolloin joki on tulvassa. Välineiksi suositellaan kahdenkäden perhovapaa. Koski on monesta paikasta syvä ja vuolas, jolloin mukaan kannattaa varata uppoava tai vähintään kärkiuppoava siima.

Kosken äärellä on useita parkkipaikkoja. Runsaasti parkkitilaa on Keisarillisen Kalastusmajan puoleisella rannalla mäen päällä.

Langinkosken kalastusluvat ja lisätietoa