Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Järvet > Kitkajärvi 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Kitkajärvi - kristallinkirkas kalastajan keidas

 

Kuva: Kuusamon kalastusmatkailuhanke
Kitkajärven ykköspalkinto kalastajalle!

Euroopan suurimmassa lähteessä uivat villit taimenet ja viisaat muikut

Kristallinkirkasta Kitkajärveä ei suotta kutsua Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Pohjoisen puhdasvetisen, luonnontilaisen, säännöstelemättömän ja yksinkertaisesti komean suurjärven maisemaa muokkaavat aavat ulapat, jyrkät syvänteet, pitkät hiekkarannat, särkät, kiviröykkiöt ja kiviset matalikot. Vaarojen kupeessa narrataan taimenta ja nautitaan vuodenaikojen väripaleteista.

Syvyyskartta (zoomaa lähemmäs nähdäksesi syvyydet).

Ensin länteen ja sitten itään

Suomen ainoa voimalaitoksilta valjastamaton suurjärvi jakautuu Ala- ja Yli-Kitkaan. Itäiseen Koutajoen vesistöön kuuluva järvi hakee rajojaan Kuusamon pohjois- ja Posion eteläosista. Vielä jääkauden jälkeen Kitkajärven vesi virtasi länteen, mutta nykyisin järvi purkaa vetensä itään – legendaariseen Kitkajokeen. Kitkasta vedet laskevat Oulankajokeen ja edelleen Venäjän puolelle Paanajärveen päätyen lopulta Vienanmereen.

Kuva: Kuusamon kalastusmatkailuhanke 
Väsyttelyä Kitkalla.
Väsyttelyä Kitkalla.
 

Lähes 290 neliökilometrin suuruisen Kitkajärven ainutlaatuisuutta korostaa sen korkeustaso: järvi on noin 240 metriä merenpinnan yläpuolella. Suuren massansa takia Kitkan vesi jäätyy ja jäät sulavat myöhemmin kuin ylänköalueen pienemmissä järvissä.

Kitkaa halkoo pituussuunnassa läpi järven merkitty venereitti. Perusliikkuminen järvellä on siksi turvallista ja helppoa. Karttaplotteri ja järvikartasto ovat vesillä liikkujalle kuitenkin hyvä apuväline.

Villi taimen ja viisas muikku

Kitkajärven pääasiallinen saaliskala vetouistelijoille on taimen, jonka alamitta on 60 senttiä. Kalamiesten mukaan mitan täyttäviä kaloja on ”riittävästi”. Suurimmat uistimella saadut taimenet ovat reilun viiden kilon vonkaleita. Kitkan alkuperäistä taimenkantaa ylläpidetään nykyisin tuki-istutuksilla.

Kuuluisa on myös Kitkajärven muikku ”Kitkan viisas”, joka tarinan mukaan ei lähde Venäjälle, vaikka sinne alavirtaan hyvin pääsisikin. Järvi on antelias myös siian, harjuksen, hauen ja ahvenen pyytäjille.

Kalastuskausi Kitkalla kestää koko kesän, mutta syönti paranee syksyisin vesien jäähdyttyä: paras syöntihuippu osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen – juuri talventulon kynnykselle.

Kitkajärven yhteislupa-alue kattaa 25.000 hehtaaria parhainta mahdollista kalavettä, kohtuuhintaisella luvalla voi kalastaa vaihtelevissa maisemissa ja erityyppisillä kalastusalueilla. Lupatiedot löytyvät osoitteesta www.uistin.net.

Kuva: Kuusamon kalastusmatkailuhanke 
Ongintaa kesäpäivänä.
Ongintaa kesäpäivänä.
 

Aamusta päivä parhaimmillaan

Kitkajärveltä taimenta havittelevan kannattaa lähteä liikkeelle varhain, sillä aikainen aamu on perinteisesti hyvää syöntiaikaa Kitkalla. Ottihalukasta jalokalaa ja muuta kalastettavaa löytyy toki myöhemminkin.

Kokeneimmat kalamiehet etsivät taimenensa muikkuparvien vihjeillä. Hyvä alku päivälle on suuren parven löytyminen syvän haudan läheisyydestä. Jylhimmät haudat ovat yli 40 metrin syvyisiä. Iltojen hämärtyessä ja aamujen viiletessä parvet siirtyvät saarten läheisyyteen ja vedenalaisille selkämatalikoille, useimmiten tuulen alapuolelle. Siellä missä uivat suurimmat muikkuparvet, taipuvat myös vavat – ennemmin tai myöhemmin. Komeimmat taimenet iskevät usein syvimpien hautojen laitamilla. Hyvällä tuurilla jalokala saattaa napata myös pinnasta.

Kitkan taimenelle kelpaavat hyvin peruskapulat ja -pellit. Houkuttavimmat värit peilaavat maisemaa, varmoja valintoja ovat violetti, vihreä ja sinisen eri sävyt sekä kirkkaat hopeoidut tai messinkiset pellit. Täkyraksi on lähes saalisvarma valinta niin luonnollisella kuin kumisellakin syötillä. Hupun väreiksi kokeneimmat valitsevat violetin, punaraidan tai siniharmaan, pilvisellä kelillä he luottavat glow-huppuun. Auringon pilkahdellessa taimen mielii myös kullan ja hopean sävyisiä kromihuppuja. Ja jottei mikään olisi liian helppoa, myös säännöistä poikkeavia tärppejä raportoidaan Kitkalta jatkuvasti.

Paikalliset ottivieheet ja -vinkit sekä parhaat kalajutut löytää Kuusamon Uistimen tehtaanmyymälästä.

Kuva: Kuusamon kalastusmatkailuhanke 
Kala on kiinni!
Kala on kiinni!
 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2016
 
Tyyppi:Järvet
Pinta-ala:286 km²
Pituus:50 km
Rantaviivan pituus:847 km
Keskisyvyys:6 m
Suurin syvyys:41 m
  
Saalislajit
Ahven
Harjus
Hauki
Järvitaimen
Made
Särki
Siika

Kalastusvälineliikkeet

Kuusamon Uistin

TOP 6

1. Kitkajärvi – Euroopan suurin lähde.

2. Monipuolinen valikoima opastettuja kalastusretkiä ammattitaitoisten kalastusoppaiden kanssa.

3. Kuusamon Uistin, ottivieheet ja -vinkit suoraan tehtaanmyymälästä.

4. Laajat järvikalastuksen yhtenäislupa-alueet vapakalastajille.

5. Alkuperäiskantoina säilyneet Kitkan Viisas muikku, Kitkan taimen sekä Järvi-Kuusamon taimen.

6. Kitkan Viisas muikulla on EU:n suojattu alkuperänimitys (SAN).

Lisätietoa