Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Joet > Keski-Suomen kosket 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Keski-Suomen kosket - valikoimaa taimenen kalastajalle

 

Kuva: Jari Tuiskunen
Kellankosken niska on todella maukas perhostelupaikka.

Keski-Suomi on suomalaisen koskikalastajan näkökulmasta varmasti otollisin paikka lähteä hienoja taimenenkalastuskokemuksia hakemaan. Tältä alueelta löytyy lukuisia arvostettuja, luonnonkauniita, hyvin hoidettuja koskikohteita, jossa taimenen saaminen siiman päähän on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Pitää kuitenkin muistaa, että monilla koskilla noudatetaan vapakiintiötä, joten kalalupa on syytä varata etukäteen kalaan pääsemisen varmistamiseksi. Lisäksi taimenen rauhoitus sulkee kalapaikat 1.9.–30.11. väliseksi ajaksi.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Näkymä Äyskoskelle joen ylittävältä kävelysillalta.
Näkymä Äyskoskelle joen ylittävältä kävelysillalta.
 

Rautalammin reitti

Rautalammin reitti on maamme maineikkain koskireitti Kymijoen vesistön latvoilla. Siihen kuuluu lukuisia puhdasvetisiä, koskiensuojelulailla suojeltuja koskia, joissa pyyntikohteena on ennen kaikkea Keski-Suomen maakuntakala järvitaimen.

Reitin ehdottomasti kuuluisin kalapaikka on Lohimaaksikin kutsuttu Tervon Äyskoski. Noin kilometrin mittainen, loivahkosti soljuva ja helposti kahlattava virta tarjoaa lukemattomia maukkaita ottipaikkoja niskalta alasuisteelle saakka. Pyydä ja päästä –käytännön vuoksi erityisesti kosken alaosilta on mahdollista tavoittaa suuriakin taimenia ja harjuksia. Äyskosken palveluvarustus hotelleineen, ravintoloineen, mökkeineen ja muine lisukkeineen on Suomen oloissa vertaansa vailla.

Samalla reitillä kappaleen matkaa alempana, Konneveden ja Kynsiveden välillä, on seitsemän mielenkiintoisen kosken sarja. Niistä lähes kaikki ovat olleet takavuosina suljettuja pienten piirien kalapaikkoja, mutta vuonna 2012 Konneveden kunta hankki koskiin voimayhtiöltä enemmistöosakkuuden ja ryhtyi avaamaan paikkoja yleisölle.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Hannulankoski on ison taimenen valtakuntaa. Rasvaevälliset luonnonkalat pitää täällä vapauttaa.
Hannulankoski on ison taimenen valtakuntaa. Rasvaevälliset luonnonkalat pitää täällä vapauttaa.
 

Seitsikosta maineikkain on heti Konneveden luusuassa sijaitseva kirkasvetinen Siikakoski, jossa presidentti Urho Kekkonenkin aikanaan ahkerasti kalasteli. Sata metriä leveä ja parisataa pitkä koski tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet suurenkin taimenen ja harjuksen jallittamiseen, sillä kalastus tapahtuu pelkästään pyydä ja päästä –periaatteella.

Seuraavina alavirtaan päin lasketeltaessa tulevat vastaan pienimuotoisemmat Karinkoski ja Taikinainen, kunnes pitkähkön suvannon jälkeen vauhtiin kuohahtaa reitin komein ja vuolain Kellankoski. 600 metrin matkalle mahtuu lukuisia hyviä ottipaikkoja, mutta suurimmat taimenet saadaan useimmiten kosken yläosasta. Alasuvannosta voi vieheeseen napata jopa kymmenkiloinen hauki.

Parin järvialtaan jälkeen alkaa Korholan koskiksi kutsuttu koskikolmikko, joista kaksi alinta eli Keskisen- ja Hannulankoski ovat kaikkien luvan lunastaneiden kalastettavissa. Ehkä parhaimmat mahdollisuudet suurtaimenen tavoittamiseen ovat Kynsiveteen laskevassa Hannulankoskessa vaikkapa heti kalastuskauden alkaessa, jolloin kuoretaimenet saapuvat virtaan. Harjuspaikkana Keskinen on puolestaan parempi.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Huopanan Alakoskea.
Huopanan Alakoskea.
 

Viitasaaren kosket

Viitasaaren kunta on kenties Suomen ykkönen, kun taimenen koskikalastuksesta puhutaan. Kunnan alueelle on luonto muotoillut useampia hienoja koskia, jotka ovat olleet vapakalastuskäytössä vuosikymmeniä, parhaimmat 1800-luvulta alkaen.

Kolima- ja Keitele-järvien väliin sijoittuu kolmen pienehkön mutta mielenkiintoisen korttikosken sarja. Koskista ylin, Kärnä, starttaa heti Koliman luusuassa. Kolmikon pisin ja paikoin hyvinkin vuolas koski tarjoaa kalastettavaa lähes kilometrin matkalla. Koliman läheisyys tekee suurenkin taimenen läsnäolon mahdolliseksi, ja keväinen hankikorriaika on täällä, kuten reitin muillakin koskilla, kokemisen arvoinen. Maantiesillan yläpuolinen suvanto koskenalusineen ja niskoineen on hyvä paikka aloittaa.

Kuva: Metsähallitus 
Keihärinkoski.
Keihärinkoski.
 

Kellan- ja Kymönkoski jokusia kilometrejä alempana ovat vain parinsadan metrin mittaisia mutta tarjoavat silti kosolti hienoja ottipaikkoja. Kellankosken alaliuku ja Kymönkosken lavea, helposti kahlattava niska ovat monen perhokalastajan mieleen.

Viitasaaren keskustan länsipuolelle sijoittuva Huopanankoski on legenda kansalliskirjailijamme Juhani Ahon ansiosta. Ahon tykästymistä ei tarvitse ihmetellä, sillä lähes kilometrin mittainen koskien ja suvantojen ketju palvelee hienona kalastusmiljöönä tänäkin päivänä. Useimmat taimenista narrataan siltojen väliseltä alueelta, mutta myös rauhallisempi Alakoski kannattaa käydä katsastamassa.

Huopanan lähistöllä, Muuruejärven toisella puolella, soljuu leppoisa, vahvasti taimenen tuoksuinen Keihärinkoski. Keiteleeseen laskevasta, vajaan puolen kilometrin mittaisesta Keihäristä saadaan säännöllisesti suurtaimenia varsinkin keväällä ja alkukesällä, kun pikkukalat nousevat virtaan. Myös harjus on saaliina yleinen.

Kuva: Metsähallitus 
Näkymä Keihärinkoskelle yläilmoista käsin.
Näkymä Keihärinkoskelle yläilmoista käsin.
 

Saarijärven reitti

Saarijärven reitillä on parikymmentä koskea, joista muutamat ovat valtakunnallisestikin tunnettuja kalapaikkoja.

Reitin ylivoimaisesti pisin, yli kahden kilometrin mittainen Heijostenkosket koostuu viidestä lähekkäisestä koskesta sekä niiden välisistä virtasuvannoista. Karstulan Pääjärvestä tumman vetensä saava erämainen koskirypäs tarjoaa ronkittavaa pitkänkin päivän tarpeisiin. Pyyntikohteena etenkin taimen ja harjus.

Reittiä alaspäin mentäessä tulevat vastaan muun muassa Tuhma-, Kalmu-, Haapa-, Muittarin-, Riekon- ja Majakoski, jotka kaikki ovat kalastettavissa ilman vapakiintiöitä ja joista saattaa saada hyvän päivän sattuessa ”mitä vain”.

Kalastusmatkailullisesti merkittävämpiä ovat kuitenkin vasta Äänekosken eteläpuolelle, Vatiajärven päihin sijoittuvat Kapeen- ja Kuusaankoski, joissa on tarjolla laatukalastuksen lisäksi majoitusta, ohjelma- sekä ruokapalveluja.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Kapeenkoski on kalastettavissa talvellakin.
Kapeenkoski on kalastettavissa talvellakin.
 

Näistä ylempänä sijaitseva Luijan-Kapeenkoski on yli kilometrin mittainen kahden vuolaan kosken, nivojen ja suvantojen kokoelma hienossa harjumiljöössä. Koskialueella haastetta tarjoavat taimenet ja harjukset, Kapeenkosken alapuolella vanhan myllyn maisemissa on hyvät mahdollisuudet vaikkapa kuhan jigittelyyn.

Kuusaankoski on yläosaltaan kiivasvirtainen ryöpsähdys, jonka leveä niska on yksi Keski-Suomen varmimmista taimenpaikoista. Tosin kookkaita yksilöitä saadaan saaliiksi harvoin. Myös välisuvanto ja kosken loppuosat kannattaa kalastaa tarkasti. Täällä taimen iskee vieheeseen hanakasti myös talvella.

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2016
 
Tyyppi:Joet
  
Saalislajit
Ahven
Harjus
Hauki
Järvitaimen
Kirjolohi
Kuha
Lahna
Särki
Säyne
Siika

Kalastusoppaat ja -retket

Erä`s Pete
Läsäkosken Kartano Oy

Matkanjärjestäjät

Luxury Action

Lisätietoa

Keihärinkoski

Keihärinkoski on Viitasaarella sijaitseva noin 400 m pituinen koskialue, joka on tarkoitettu vain perhokalastukseen. Paikan tavoitelluin kala on luonnonkudusta syntynyt väkivahva taimen. Sen tunnistaa siitä, että sillä ei ole leikattu rasvaevää pois. Koskeen istutetaan eväleikattuja taimenia. Taimenien lisäksi koskessa on paljon harjuksia.

Kuva: Metsähallitus 
Huopanankosken lähistöllä soljuu vahvasti taimenen tuoksuinen Keihärinkoski.
Huopanankosken lähistöllä soljuu vahvasti taimenen tuoksuinen Keihärinkoski.

Kosken ensimmäiset 200 m on rauhallista virtaa. Isoja kiviä on siellä täällä ja niiden taakse jää paljon taimenien oleskelupaikkoja. Paikka on ihanteellista aluetta pintaperhokalastukseen.

Hieman kosken puolivälin jälkeen joki tekee 90 asteen mutkan ja alittaa maantiesillan. Tältä alueelta tapaa harjuksia. Joen alitettua sillan alkaa Keihärinkosken vuolain alue. Keskelle jokea syntyy pieniä kuohuja, joissa taimen viihtyy lämpimällä vedellä.

Kuva: Metsähallitus 
Kevät ja alkukesä on hyvää ison taimenen sesonkia Keihärinkoskella.
Kevät ja alkukesä on hyvää ison taimenen sesonkia Keihärinkoskella.

Sillan alapuolisella alueella on useita syviä kuoppia, jotka sopivat esimerkiksi larvastukseen. Monet pitävät mielenkiintoisina aivan rannassa kulkevia virtoja, jotka soljuvat lehtipuiden ja pensaiden alla.

Keihärinkoskella tarvitaan kahluuvarusteet. Sopiva perhokalastusvälineistö on luokaltaan 4–5 tai suuremmille perhoille 6–7. Perhokalastaja pärjää pintasiimalla veden ollessa alhaalla tai normaalilla korkeudella, mutta painoja perukkeen painotukseen kannattaa varata mukaan.

Kuva: Metsähallitus 
Taukopaikka.
Taukopaikka.

Maantiesillan pohjoispuolella länsirannalla on pieni parkkipaikka. Sen vieressä on katettu grillikatos. Joen varressa ei ole telttailuun tai matkailuvaunulle osoitettuja paikkoja. Joen itärannalla on vuokramökki.

Luvat Keihärinkoskelle; Eräluvat.fi