Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Järvet > Keitele 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Keitele - Keski-Suomen karu kala-apaja

 

Kuva: Jari Salonen
Ylä-Keiteleen Paanalanselän selkäkarien ruovikot ovat mainoita kalapaikkoja.

Luonnonrauhaa ja suojaisia kalapaikkoja, joissa hiljaisuus on käsin kosketeltavaa. Avaruutta riittää, pisimmät selät kymmeniä kilometrejä. Kalastajalle kirkasvetinen Keitele on monien mahdollisuuksien vesi.

Keski-Suomen toiseksi suurin järvi Keitele lainehtii Äänekosken ja Viitasaaren välillä nelostien varrella. Keitele jakautuu kolmeen osaan: Ala-, Keski- ja Ylä-Keitele.

Suurten syvyysvaihteluiden järvi

Kalastuspaine on Keiteleellä verraten vähäinen ja kalakannat hyvät. Järvi on hyvin saavutettavissa, Suomen pääväylä nelostie kiertelee Keiteleen länsirantoja pitkän matkaa. Veneenlaskupaikkoja on runsaasti, samoin laavuja ja muita taukopaikkoja.

Ala-Keitele koostuu Ukon-, Kerton-, Räihän- ja Koivuselistä, Keiteleen pienimuotoisimmista vesistä. Hauki, ahven ja kuha ovat kalastajien pääsaaliit. Syvyysvaihtelut ovat näilläkin selillä suuria ja siksi kalapaikat ovat helposti löydettävissä. Sieltä missä karikot rikkovat syviä vesiä, löytyvät myös kalat. Kaislikkolahdet ovat mainioita haukipaikkoja ja karikoiden laidoilla lymyilee haukia saaliin toivossa.

Kuva: Lentokuva Vallas 
Keski-Keiteleen avaruutta.
Keski-Keiteleen avaruutta.
 

Kalaisa ja karikkoinen Keski-Keitele

Järven suurimman osa-alueen Keski-Keiteleen isoja selkiä ovat Karttu-, Kokon- ja Suovaselkä. Syvyyskarttaa katsomalla huomaa, että tällä alueella on loistavia kalapaikkoja; syvännejuoteista nousee jyrkästi matalia karikoita ja kiviryppäitä. Näiltä paikoilta tapaakin varmimmin kuhat, hauet ja isot ahvenet. Vetouistelijat tavoittavat samoilta vesiltä taimenia. Suovanlahti ja Muikunlahti ovat alueen tunnettuja hauki- ja kuhapaikkoja.

Kuva: Jaakko Tähti 
Uistelukilpailu Ylä-Keiteleellä kesäkuussa. Kokkosalmi on hyvä ottipaikka.
Uistelukilpailu Ylä-Keiteleellä kesäkuussa. Kokkosalmi on hyvä ottipaikka.
 

Hauki viihtyy Keitelepohjassa

Ylä-Keitele muodostuu karuista Pihkurin- ja Paanalanselistä. Alue on Keiteleen syvintä seutua. Keitelepohjan matalat lahtivedet ovat kuulua haukialuetta ja myös lahna ja säyne ovat täällä yleisiä. Ylä-Keitele on seutukunnan parasta muikunpyyntialuetta ja sen taimenkanta on vankka. Keiteleen parhaat madeapajat löytyvät alueelta.

Koko Keitele on talvella suosittua pilkkialuetta. Suovanselän selkäpakat ovat pilkkijöiden suosiossa ja sieltä tavoitellaan isoa ahventa. Suovanselällä syvyysvaihtelut ovat suuria ja mainioita selkämatalikkoja on runsaasti. Ei ihme, että alueelta saadaan vuosittain yli kilon ahvenia.

Kuva: Jaakko Tähti 
Marraskuisena pakkaspäivänä lohikala on pinnassa. Hännilänsalmi, Ylä-Keitele.
Marraskuisena pakkaspäivänä lohikala on pinnassa. Hännilänsalmi, Ylä-Keitele.
 

Karua ja rehevää vieretysten

Keiteleen maisemaa hallitsevat pitkulaiset selkävedet ja isot saaret, joista suurimpia ovat Pängätsalo ja asuttu Luotolansaari. Pääallas on suomalaisille järville tyypillisesti luode–kaakko suunnassa, mikä on jääkauden perua.

Maisemassa vuorottelevat rehevät lahdet ja karut kalliorannat. Vähäinen vapaa-ajan asutus saa rannat näyttämään lähes koskemattomilta.

Keiteleen veden laatu on hyvää tai erinomaista.

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2017
 
Tyyppi:Järvet
Pinta-ala:498 km²
Pituus:85 km
Rantaviivan pituus:1 462 km
Keskisyvyys:7 m
Suurin syvyys:66 m
Saarien lukumäärä:997
  
Saalislajit
Ahven
Hauki
Järvitaimen
Kuha
Lahna
Made
Särki
Säyne
Siika

Kalastusoppaat ja -retket

Lohimaa Fishing Services

TOP 5

1. Kelan räikän pärähdys tyvenessä kesäyössä Pihkurinselän ulapalla – taimen tulossa

2. Muikunlahden kuha- ja haukiapajat

3. Suovanselän matalikkojen jättiahvenet kevätjäillä

4. Pitkät asumattomat ja mökittömät rannat

5. Kirkkaat ja puhtaat vedet sekä rauhallinen kalastusympäristö

Lisätietoa