Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Alueet > Järvi-Suomi 
Lappi
Järvi-Suomi
Länsirannikko
Etelä-Suomi ja saaristoalue

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Järvi-Suomi - Euroopan laajin järvialue

 

Kuva: Kimmo Pöri
Siian uistelijoita. Airakselanjärvi, Karttula. Järvi-Suomen kartta. Suur-Saimaa, Savitaipale. Jupiter loistaa Järvi-Suomen syksyisillä kalavesillä. Vasaralahti, Höytiäinen. Rautavesi, Sastamala. Pihlajavesi, Saimaa. Hauki on toisinaan hyvällä syönnillä kasvustojen laitamilla auringon laskiessa loppukesällä. Ruohikkouistin on tässä tilanteessa sopiva viehe. Nämä vesikasvustojen reunat eivät anna loppukesällä juuri koskaan oikein suuria haukia, vaan normaali saalis painaa kilon tai usein vähän allekin sen. Mutta haukia tulee joskus aika helposti.
Siian uistelijoita. Airakselanjärvi, Karttula.

Suurin osa Suomen vesipinta-alasta sijoittuu Järvi-Suomen alueelle. Euroopan laajin yhtenäinen järvialue ja sen tuhannet välkkyvät ja puhtaat vesistöt on monien mielestä Suomen kauneinta seutua. Kalastajalle se tarjoaa ehtymättömän kalapaikkojen valikoiman.

Järvi-Suomi on kalastajan Eldorado. Täällä riittää tilaa ja omaa rauhaa vaikka kuinka monille uusille kalastajille. Hauki, ahven, kuha ja erilaiset särkikalat ovat pääsaalislajit useimmissa alueen vesissä. Järvitaimenta ja järvilohta kalastetaan suurten järvien ulapoilta, made ja siika ovat monissa isoissa ja pienemmissäkin vesissä merkittäviä saalislajia.

   

Jigikalastus on hauskaa, aktiivista ja tapahtumarikasta. Alkukaudesta kuhia jigataan lahtivesiltä, matalikoilta ja vuolteilta − myöhemmin kesällä ja syksyllä järvien selkämatalikkojen ja karikoiden reunamilta.

   

Haukea kaikkialla, kuha ja ahven runsastuneet

Käytännössä lähes kaikki alueen järvet ovat potentiaalisia kohteita ison hauen kalastuksessa. On siis täysin mahdotonta nimetä vain joitakin haukikohteita ylitse muiden.

Järvi-Suomen kuhakannat ovat elpyneet viimeisen 20 vuoden aikana, ja lajin kalastukseen löytyy satoja isoja ja keskikokoisia järviä. Hyviä kuhavesiä ovat muun muassa Pyhäjärvi, Kyrösjärvi ja muut Tampereen ympäristön suuret järvet, Kallavesi, Lahden Vesijärvi, Höytiäinen ja Saimaan alueelta esimerkiksi Pyhäselän alue ja Haukivesi sekä Mikkelin Kyyvesi.

Kuva: Kimmo Pöri 
Pilkkikausi kestää lähes puoli vuotta.
Pilkkikausi kestää lähes puoli vuotta.
 

Ison ahvenen kannat ovat vahvistuneet 2000-luvun lämpimien kesien myötä ja yli puolikiloisten raitapaitojen tavoittamiseen on nyt hyvät mahdollisuudet monilla alueen järvillä.

Järvi-Suomessa on 30 yli 100 km²:n suuruista järveä. Suomen suurin järvi Saimaa kattaa ison osan alueen itälaidalta. Muita isoja järviä ovat Päijänne, Pielinen, Oulujärvi, Puula, Keitele, Kallavesi, Höytiäinen ja Näsijärvi. Sadat keskikokoiset järvet ja tuhannet pienet metsäjärvet ovat oivallisia kalastuskohteita, joilla saa kalastaa usein täysin omassa rauhassa. Suomen suurin saari Soisalo sijaitsee Kuopion eteläpuolella Kallaveden, Suvasveden ja Haukiveden välistä.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Järvialtaat yhtyvät toisiinsa kuohuvina koskina Järvi-Suomessa.
Järvialtaat yhtyvät toisiinsa kuohuvina koskina Järvi-Suomessa.
 

Kalaisat koskireitit

Järvi-Suomen järvet muodostavat laajoja reittivesiä. Vesistöt yhtyvät toisiinsa kapeikoissa, joissa vedet puristuvat alapuoliseen järveen kuohuvana koskena. Vuolaat kosket ovat hyviä kalastuspaikkoja taimenen, kirjolohen ja harjuksen heitto- ja perhokalastukseen. Keski-Suomen koskireitit Jyväskylän pohjoispuolella ja Lieksanjoen Ruunaan kosket Pielisen itäpuolella ovat maan tunnetuimpia virtakalastuskohteita. Hyviä koskikohteita löytyy eri puolelta tätä laajaa aluetta.

Kuva: Lentokuva Vallas 
Konnevesi.
Konnevesi.
 

Saaret toistaan seuraa

Järvi-Suomen vesiluonnon keskeinen ominaispiirre on sinisten järvien rikkonaisuus, joka ilmenee tuhansina saarina, niemennokkina, lahdenperinä ja kapeikkopaikkoina. Rikkonaisuus tarkoittaa loputonta mielenkiintoisten kalapaikkojen valikoimaa.

Mäntymetsät, veden pinnasta kohoavat jyrkät kalliot, hiekkaiset harjumaisemat ja maanpinnan jatkuvat pienet korkeuserot ovat tyypillistä maisemaa Järvi-Suomessa. Avovesikausi kestää toukokuun alusta marras-joulukuulle. Suurimmat järvet jäätyvät vasta joulu-tammikuussa.

Alueen suurimmat kaupungit Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Savonlinna ja Lappeenranta on perustettu suurten järvien rannoille, vesireittien tarjoamien hyvien yhteyksien päähän. Niinpä kalaan pääsee heti kaupungin laidalta.

Kuva: MEK/kuvapankki 
Suomalainen unelma.
Suomalainen unelma.
 

Laaja mökkitarjonta

Monet kalastajat ja luonnosta nauttijat valitsevat Järvi-Suomessa majoituskohteekseen järven rannalla sijaitsevan vuokramökin. Sieltä on kätevä lähteä veneellä kalaan silloin kun huvittaa. Kesällä Järvi-Suomen väkimäärä lisääntyy huomattavasti ja elämä vilkastuu monien suomalaisten suunnatessa omille kesämökeilleen.

Vaikka monille järville mökkejä on rakennettu jo ihan liikaa, Järvi-Suomen laajoilta vesiltä löytyy paljon rauhallisia alueita, missä kuikan huuto ja joutsenten siipien havina ovat ainoita "häiriötekijöitä". Kansallispuistot, rantojensuojeluohjelmalla säilytetyt monimuotoiset kokonaisuudet ja Natura-alueet ovat hienoimpia kohteita vesiluonnosta ja kalastuksesta nauttivalle.

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2016
 
   

Hae



  

Kalastusvälineliikkeet

TOP 5

1. Halpa lento

2. Vuokra-auto

3. Vuokramökki

4. Vuokravene + omat kalastusvälineet

5. Kalastus omassa rauhassa keskellä Euroopan hienointa järviluontoa

Lisätietoa