Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Kalalajit > Järvilohi 
Ahven
Harjus
Hauki
Järvilohi
Järvitaimen
Kirjolohi
Kuha
Lahna
Lohi
Made
Meritaimen
Nieriä
Särki
Säyne
Siika
Silakka
Sorva
Toutain
Muut kalalajit

Järvilohi - isojen ulappojen vaeltaja

 

Kuva: Jari Tuiskunen
Järvilohi (Salmo salar sebago). Kuolimo, Savitaipale.
Järvilohi (Salmo salar sebago). Kuolimo, Savitaipale.

Järvilohi on lohen sisävesimuoto, joka jäi Saimaaseen jääkauden jäljiltä. Voimalaitosrakentaminen käytännössä hävitti luontaisen järvilohikannan ja saaliita ylläpidetään istutuksin.

Vuoden 2016 alusta voimaan astuvan kalastusasetuksen mukaan vain rasvaeväleikatun järvilohen kalastaminen on sallittua Saimaalla ja muissa Vuoksen vesistön järvissä. Saimaan ja Pielisen alueella myös rasvaeväleikattu järvilohi on rauhoitettu kesällä (kts. oikean palstan karttalinkki). Rauhoitusmääräyksillä on tarkoitus tehostaa äärimmäisen uhanalaisen lajin suojelua ja tukea luontaisen kierron palautumista maamme keskeiselle järvialueelle.

Kuva: Petteri Kontila 
Järvilohi on tavoitelluimpia saalislajeja vetouistelussa.
Järvilohi on tavoitelluimpia saalislajeja vetouistelussa.
 

Järvilohta kalastetaan vetouistimilla Suomen suurilta järviltä. Saimaan ohella tunnettuja järvilohivesiä ovat Pielinen, Päijänne, Puula, Höytiäinen ja Näsijärvi.

Järvilohi kasvaa nopeasti ja kasvu on vauhdikkainta silloin, kun järvessä on paljon pikkumuikkua. Tuolloin järvilohet lihovat nopeasti kunnon mittoihin. Järvilohi saavuttaa parhaimmillaan yli 10 kilon painon. Tyypillinen saaliskala painaa 2–5 kiloa.

Sekä täkyraksit, pienet vaaput että pellit toimivat järvilohen tavoittelussa. Järvilohi saalistaa tyypillisesti järvien ulapoilla syvännealueiden päällä ja niiden reunamilla. Kirkaskylkisen sinihohteisen kalan tavoittaa alkukaudesta ja myöhään syksyllä usein aivan pinnasta tai pinnan tuntumasta. Kesäaikaan ustimia kannattaa painottaa, sillä lohet saalistavat viileämmissä vesikerroksissa pintavesien lämmettyä.

Kuva: Matti Kettunen 
Höytiäinen, Kontiolahti.
Höytiäinen, Kontiolahti.
 


Paras järvilohen kalastuskausi pintavesistä ajoittuu touko-heinäkuulle ennen vesien täydellistä lämpenemistä ja loka-joulukuulle, kun veden lämpötila on laskenut 10 asteeseen. Viileän veden aikaan tärppää useimmiten pinnasta tai pinnan läheisyydestä. Loppukesällä ja alkusyksyllä lämmintä vettä pakoon sukeltaneita lohia tavoitellaan syvemmästä (5–20 m) painosyvääjillä ja takiloilla.

Järvilohen voi saada siiman päähän sekä aamulla, keskipäivällä että illalla. Kesällä järvilohi syö usein kiivaimmin aikaisin aamulla auringon nousun aikoihin. Tuolloin aamuvirkut kalastajat korjaavat potin.

Kuva: Ismo Kolari 
Loppusyksyllä järvilohi saalistaa pintavesissä ja sesonki on parhaimmillaan. Näsijärvi, Tampere.
Loppusyksyllä järvilohi saalistaa pintavesissä ja sesonki on parhaimmillaan. Näsijärvi, Tampere.
 
 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2019
 
Koko: 2–5 kg
2000-luvun ennätys: 12,40 kg
Alamitta: 60 cm
Muuta: Järvilohi on rauhoitettu Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistössä. Rauhoitus ei koske rasvaeväleikattua järvilohta, lukuun ottamatta karttaliitteessä (PDF) (sininen väri) tarkoitettuja alueita 1.6.–31.8. Näillä alueilla Saimaan vesistössä ja Pielisellä siis myös rasvaeväleikattu järvilohi on rauhoitettu kesäkuukausien ajan.

Rauhoitusaika joessa ja purossa 1.8.–30.11.

Saaliskiintiö vapaa-ajankalastuksessa Vuoksen vesistöalueella yksi rasvaeväleikattu järvilohi kalastajaa kohti vuorokaudessa.

Hae



  

Lisätietoa