Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Järvet 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Järvet - Suomen siniset helmet

 

Kuva: Jari Tuiskunen
Vesijärvi, Kangasala. Pyhäjärvi, Tammela. Kirkkonummi. Solisniemen rantakalliot. Ylä-Keitele, Viitasaari. Enonjärvi, Kannonkoski. Saimaa.
Vesijärvi, Kangasala.

Suomessa on tapana keittää nokipannukahvit kalajärven vedestä. Puhtaissa vesissä polskiva makeanveden kala on mitä herkullisinta syötävää, kun sellaisen onnistuu narraamaan. Kalastajan on kuitenkin ensin ratkaistava varsin visainen ongelma: minne näistä tuhansista järvistä menisi kalaan?

Tuhansien järvien maa

Suomi on maailman vesistöisin maa. 10 % Suomen pinta-alasta on järviä ja yhdessä ne peittäisivät alleen Belgian kokoisen alueen. Maan keski- ja itäosaan sijoittuva Järvi-Suomi muodostaa Euroopan laajimman yhtenäisen järvialueen, jossa on kymmeniä tuhansia järviä.

Kuva: Lentokuva Vallas 
Syksyn ruska kauneimmillaan Ullavajärvellä Pohjanmaalla.
Syksyn ruska kauneimmillaan Ullavajärvellä Pohjanmaalla.
 

Suomessa on 309 yli 10 km²:n suuruista järveä ja niiden pinta-ala kattaa 65 % koko järvialasta. Isoilla järvillä on monipuolinen kalalajisto ja ne ovat kalastuksen kannalta merkittävimpiä. Niille mennään kalaan veneillä.

Monipuoliset kalakannat

Ahven, hauki, särki ja kuha ovat järvien yleisimmät saalislajit. Haukea ja ahventa esiintyy lähes kaikissa Suomen järvissä. Metrisen hauen tavoittamiseen on hyvät mahdollisuudet lukemattomilla järvillä.

Viime vuosien lämpimät kesät ovat lihottaneet järviahvenet suuriksi. Tällä hetkellä järvialueen ahvenenpyytäjät nautiskelevat yleisesti puolen kilon ahvenilla.

   

Jigikalastus on hauskaa, aktiivista ja tapahtumarikasta. Alkukaudesta kuhia jigataan lahtivesiltä, matalikoilta ja vuolteilta − myöhemmin kesällä ja syksyllä järvien selkämatalikkojen ja karikoiden reunamilta.

   
Parhaat kuhakannat löytyvät Etelä- ja Keski-Suomen savisameilta ja ruskeavetisiltä järviltä, tosin monissa kirkkaammissakin järvissä on hyvin kuhaa. Järvissä kuha kasvaa monikiloiseksi.

Järvitaimenta ja järvilohta löytyy isoimmilta ulapoilta. Järviharjus on Lapissa monen pienen ja ison järven laji ja lisäksi sitä tavataan Itä-Suomen isoilta järviltä. Made ja siika sekä erilaiset särkikalat, kuten särki, lahna ja säyne ovat yleisimpiä lajeja järvillä.

Suomen isojen ja karujen järvien ulappavesien ominaisin laji on pienikokoinen muikku, jota ei kalasteta vapavälineillä. Se lihottaa petokalat pulskiksi ja on erinomainen ruokakala.

Kuva: Kimmo Pöri 
Venepilkintä on tehokas ison ahvenen pyyntimuoto. Iisvesi, Suonenjoki.
Venepilkintä on tehokas ison ahvenen pyyntimuoto. Iisvesi, Suonenjoki.
 

Heittokalastusta pikkujärvillä

Tuhannet keskikokoiset järvet ovat erinomaisia kalastuskohteita. Suurin osa järvien lukumäärästä on hyvin pieniä järviä ja lampia, joten järvien keskikoko on vain 18 hehtaaria. Yli hehtaarin kokoisia järviä on 56 000.

Pienet metsä- ja erämaajärvet ovat hyviä kalapaikkoja, joissa voi kalastaa rannalta omassa rauhassa. Hauki, ahven ja särki kuuluvat pikkujärvien peruslajistoon. Monet pikkujärvistä ovat helposti saavutettavissa sivuteitä pitkin. Melkein kaikille kalastajille löytyykin täältä oma kalajärvi.

Kuva: Jari Tuiskunen 
Metsälammet ovat mielenkiintoisia pienimuotoisia kalastuskohteita.
Metsälammet ovat mielenkiintoisia pienimuotoisia kalastuskohteita.
 

Jääkausi koversi järvet

Suomen järvet syntyivät viime jääkauden jälkeen jään maahan kovertamiin uurteisiin. Niille tyypillisiä piirteitä ovat sokkeloisuus, runsassaarisuus ja mataluus. Pohjan vaihtelut ovat runsaat ja monet järvet ovat karikkoisia. Suurten järvien syvimmät kohdat ovat 100 metrin luokkaa.

Jotkut järvet ovat syntyneet maankuoren vajoamiin ja eräiden pohjalla on tuhansia tai miljoonia vuosia sitten maahan osuneiden meteoriittien kraattereita. Kraatterijärviä ovat mm. Suvasvesi, Lappajärvi, Keurusselkä ja Saimaan Paasvesi.

Kuva: Lentokuva Vallas 
Suomen järvet saavat talvella jääpeitteen. Suontee, Joutsa.
Suomen järvet saavat talvella jääpeitteen. Suontee, Joutsa.
 

Puhtaat vedet

Suomessa on paljon suoseutuja ja siksi iso osa vesistöistä on enemmän tai vähemmän ruskean sävyisiä. Myös karuja ja kirkasvetisiä järviä on runsaasti. Väristä riippumatta järvien vedet ovat pääasiassa puhtaita. Reheviä ja sameavetisiä järviä on erityisesti eteläisen Suomen viljelyseutujen lähistöllä.

Järvet saavat jääkannen marras-joulukuussa. Pienet järvet jäätyvät ensin, isojen järvien ulapat viikkoja myöhemmin. Etelä-Suomessa talvikalastuskausi kestää huhtikuulle saakka. Lapista jäät sulavat vasta touko-kesäkuussa.

Keskikesän iltoina lomanviettäjän seurana olevat hyttyset eivät ole kalastajan kiusana järven selällä.

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2017
 

TOP 5

1. Saimaa 4 380 km²

2. Päijänne 1 083 km²

3. Inari 1 040 km²

4. Pielinen 894 km²

5. Oulujärvi 887 km²

Lisätietoa