Kalastusmatkailijan opas ja luotsi tuhansien järvien maassa 
  Suomi
 
Etusivu Alueet Vesistöt Kalalajit Kalastustavat Palvelut Hyvä tietää  
FishinginFinland.fi > Vesistöt > Järvet > Höytiäinen 
Järvet
Ähtärinjärvi
Höytiäinen
Inarijärvi
Kallavesi
Keitele
Kiantajärvi
Kitkajärvi
Kivijärvi
Konnevesi
Kulovesi ja Rautavesi
Kuusamojärvi ja Muojärvi
Kyyvesi
Lappajärvi
Lohjanjärvi
Näsijärvi
Oulujärvi
Päijänne
Pielavesi ja Nilakka
Pielinen
Puula
Pyhäjärven Pyhäjärvi
Roine, Mallasvesi ja Pälkänevesi
Ruovesi ja Tarjanne
Saimaa
Säkylän Pyhäjärvi
Suvasvesi
Joet
Iijoki
Juutua ja Ivalojoki
Kemijoki
Keski-Suomen kosket
Kiiminkijoki
Kitka, Kuusinki ja Oulanka 
Kokemäenjoki
Kymijoki
Merikarvianjoki
Ruunaan kosket
Simojoki
Teno
Tornionjoki
Vantaanjoki
Rannikko ja saaristo
Pohjanlahti
Saaristomeri
Suomenlahti
Erityiskohteet
Hossa
Kaunislampi
Matildanjärvi
Niemisjärvet, Evo
Peurajärvi
Teerilampi

Lappi Järvi-Suomi Länsirannikko Etelä-Suomi ja saaristoalue

Höytiäinen - järvenlaskun ulappa

 

Kuva: Lomakeskus Huhmari
Taimen on aktiivinen auringon nousun ja laskun aikaan.

"Korkeat männyt huojuivat, heittivät yksi toisensa jälkeen kuperkeikkaa ja putosivat hirveällä rysäyksellä alas virtaan; seudun lukuisat käärmeet pakenivat kauhistuneina pois tältä epävarmalta seudulta ja maa vavahteli, vesi kuohui ja katkeavien puiden ryske kuului jatkuvasti."

Näin kuvaa lääninagronomi A. Th. Europaeus Höytiäisen purkautumista alapuoliseen Saimaan Pyhäselkään vuonna 1859. Käsistä ryöstäytyneen järvenlaskuoperaation seurauksena järven pinta laski parissa viikossa 7,5 metriä. Myöhemmin järveä laskettiin vielä pari metriä. Näin Höytiäisen pinta-ala pieneni kolmanneksen ja vesimäärä väheni alle puolen.

Syvyyskartta (zoomaa lähemmäs nähdäksesi syvyydet).

Haukea pohjoisosan lahtivesiltä

Suomen 15. suurin järvi lainehtii Pielisen ja Saimaan järvialtaiden välissä Joensuun pohjoispuolella. Uuden viljelymaan saamiseksi tehdyn järvenlaskun myötä yksi Suomen suurimmista järvenselistä pieneni reippaasti. Operaatio ei suinkaan vienyt kaikkia vesiä ja kaloja mennessään. Höytiäinen näyttäytyykin tänä päivänä kalastuksen ja luonnon harrastajille kiinnostavana ja moni-ilmeisenä vesistönä.

Höytiäisen pohjoisosassa on kolme isoa pitkulaista lahtialuetta: Rauanlahti, Ruvaslahti ja Reposelän lahtivesi. Niiden vesi on humuspitoista ja näkösyvyys enintään pari metriä. Näiltä matalilta ja reheviltä lahtivesiltä löytyy erinomaisia haukipaikkoja. Jänisselkä on hyvää haukialuetta ja ison hauen voi tavoittaa myös järven eteläosan ulappa-alueelta. Höytiäisen haukiennätys on tiettävästi 16,5 kg.

Kuva: Lentokuva Vallas 
Höytiäisen kalaretkelle voi yhdistää myös muita harrastuksia.
Höytiäisen kalaretkelle voi yhdistää myös muita harrastuksia.
 

Iso kuha viihtyy ulapalla

Järven pohjoisosa on hyvää kuhan poikastuotantoaluetta. Kuha on levittäytynyt myös Höytiäisen eteläosan niukkaravinteiselle ja kirkasvetiselle ulappa-alueelle. Kuhakanta on hyvä ja tyypillinen saaliskala on syvän veden penkasta kesäkelillä napannut puolentoista kilon kuha. Jänisselkä, Jängännniemi, Karhusaari ja Jouhtehisen pohjoispuoli ovat esimerkkejä potentiaalisista kuhankalastuspaikoista.

Suomen parhaita lohikalajärviä

Järvilohi ja järvitaimen viihtyvät järven eteläosan syvännealueella eikä muutaman kilon painoinen saaliskala ole harvinaisuus. Hyviä uistelupaikkoja ovat esimerkiksi Jängänniemen kärki, Kunnanniemen varsi, Tarmanluodot ja Kontioniemen varsi.

Kuva: Lomakeskus Huhmari 
Aavan ulapan ja komeiden kalojen lumoa.
Aavan ulapan ja komeiden kalojen lumoa.
 

Ison ahvenen kanta on runsastunut viime vuosina ja 300–500 gramman köriläitä tavoittaa lahtivesiltä ja etenkin selkäluotojen kupeesta 6–10 metrin vedestä kesällä jigillä. Huhmarin Porttisalmi ja Katinsalmi sekä Teerisaaren salmi ovat hyviä alkukauden ahvenkohteita.

Höytiäisen pohjan muodot vaihtelevat ja hyviä kalapaikkoja on runsaasti. Lukuisat luodot ja matalikot ovat hyviä jigityspaikkoja.

Madetta esiintyy koko järven alueella. Made on keskimäärin aika pientä. Pohjoisosan lahtivedet tarjoavat upeat puitteet lahnan ja muiden särkikalojen ongintaan.

Kuva: Jari Matikainen 
Höytiäisen pohjoisosan matalat lahtivedet kuhisevat haukea. Rauanlahden Selkäsalmi.
Höytiäisen pohjoisosan matalat lahtivedet kuhisevat haukea. Rauanlahden Selkäsalmi.
 

Järviharjusta ja tuppisiikoja

Kuussaaren, Jeren ja muiden selkäsaarten rannoilta perhoon tai lippaan voi iskeä järviharjus. Alkuperäinen harjuskanta hävisi järvenlaskun myötä, mutta harjus on saatu palautettua istutuksin.

Kevättalvella Höytiäisellä harrastetaan siian pilkkimistä jään alta syvän veden päältä. Saalis on pääosin pientä ns. tuppisiikaa. Varparannan seutu on suosittua pilkkialuetta.

Kuva: Jari Matikainen 
Kuussaarenselällä keskellä Höytiäistä hyvä pyyntisyvyys ahvenelle ja siialle on 12–13 m.
Kuussaarenselällä keskellä Höytiäistä hyvä pyyntisyvyys ahvenelle ja siialle on 12–13 m.
 

Sianselkiä ja kaksikerrossaaria

Höytiäisen monimuotoisen saariston useimmat saaret syntyivät järvenlaskun seurauksena. Alueelta löytyy karun kallioisia ja kivikkoisia saaria, kauniita pitkulaisia harjusaaria sekä rehevän lehtipuuvaltaisia saaria. Höytiäiselle tyypillisiä ovat ns. "sianselät" eli luodot, jotka ovat jään kulutussuunnan mukaisesti koillisosaltaan silokalliota, kaakkoisosistaan louhikkoisia ja rosoisia. Huhmarin edustan kauniita hiekkasaaria ovat Haapaluoto, Hanhiluoto ja Leipäluoto.

Saariston tekevät ainutlaatuiseksi järvenlaskun synnyttämät ns. kaksikerroksiset saaret, joissa vesijättömaa reunustaa lierin tavoin keskellä kohoavaa vanhaa saarta. Suurin saarista, 7 km pitkä Teerisaari on ympärivuotisesti asuttu. Kontionlahden satama ja Lomakeskus Huhmari ovat hyviä vesillelähtöpaikkoja.

Kuva: Jari Matikainen 
Kalliosaaren ja Jussinluodon ympärillä on mielenkiintoisia kalapaikkoja.
Kalliosaaren ja Jussinluodon ympärillä on mielenkiintoisia kalapaikkoja.
 

Aikoinaan Höytiäisessä uskottiin elelleen suuren vesihirviön, joka ei kuitenkaan ole enää näyttäytynyt. Se varmaankin humahti vedenlaskun mukana Pyhäselkään.

 
 
© FishinginFinland.fi 2013–2016
 
Tyyppi:Järvet
Pinta-ala:283 km²
Pituus:40 km
Rantaviivan pituus:538 km
Keskisyvyys:11 m
Suurin syvyys:59 m
Saarien lukumäärä:606
  
Saalislajit
Ahven
Harjus
Hauki
Järvilohi
Järvitaimen
Kuha
Lahna
Made
Särki
Säyne
Siika

Majoitus

Maatilamajoitus
Finnloma.fi

Mökki
Finnloma.fi

TOP 5

1. Monipuolinen saaristo, jossa on vain vähän kesämökkejä.

2. Saarten vanhat kalasaunat ovat kalastajien ja retkeilijöiden vapaassa käytössä. Niitä on mm. Jeressä, Munatsussa ja Sikosaaressa yhteensä 7 kpl.

3. Joutsenta muistuttava monipuolinen harjusaari Jouhtehinen, jonka 60 m korkea huippu Sirnitsanharju on tärkeä maamerkki järvellä liikkuville.

4. Teerisaaren pistävä sokkeloinen Sisuslahti on arvokas lintujen ja kalojen lisääntymisalue.

5. Höytiäisen rantojen tunnusomaisin asukas samettimuurahainen.

Lisätietoa